KIRKOLLISKOKOUS KOKOONTUU kevätistuntoonsa 9.–12.5. Turun kristilliselle opistolle. Istunnossa käsitellään tuttuun tapaan talousasiat eli Kirkon eläkerahaston ja Kirkon keskusrahaston toimintakertomukset, tilinpäätökset ja keskusrahaston henkilöstötilinpäätös.
Kesäkuussa voimaan astuva uusi kirkkolaki poikii muutosesityksiä erilaisiin ohjesääntöihin.
Lisäksi käsittelyyn tulee lakiehdotus yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa. Lailla korvattaisiin voimassa olevat kirkon virka- ja työehtosopimukset kirkon yhteistoiminnasta sekä kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus. Lisäksi ehdotetaan muutoksia evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta annettuun lakiin ja eräisiin muihin lakeihin.
Ehdotettu laki vastaisi pitkälti yrityksiä ja yhteisöjä koskevaa yhteistoimintalakia kuitenkin siten, että kirkon työnantajien luonne viranomaistoimijoina on otettu huomioon. Laissa edellytettäisiin muun muassa työnantajan ja henkilöstön edustajan säännönmukaista vuoropuhelua, joka koskisi työantajan kehitysnäkymiä ja taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä, käytäntöjä ja toimintaperiaatteita, työvoiman käyttötapoja ja henkilöstön rakennetta, osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä.
KEVÄTISTUNNOSSA KÄSITELTÄVÄNÄ on myös uusia mielenkiintoisia aloitteita.
Kirkkohallitus esittää kirkkojärjestykseen muutosta, joka antaisi mahdollisuuden lisätä kastetulle kummeja jälkikäteen. Esityksen mukaan myös aikuiselle kastetulle jäsenelle voitaisiin lisätä kasteen jälkeen enintään kaksi kummia. Harkintavalta asiassa jätettäisiin kirkkoherran sijasta lapsen huoltajille tai aikuiselle itselleen.
Kirkkohallitus esittää niin ikään kirkkojärjestykseen avioliittoon vihkimistä koskevaa muutosta. Siinä ehdotetaan, että kirkolliseen avioliittoon voitaisiin vihkiä myös pari, josta vain toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Perusteena on, että monimuotoisessa yhteiskunnassa tämä antaisi kirkon jäsenelle mahdollisuuden harjoittaa uskontoaan myös avioliittoon vihkimisen yhteydessä, vaikka tuleva puoliso ei olisikaan kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen.
Piispainkokous esittää kirkolliskokoukselle hyväksyttäväksi kirkollisten toimitusten uudet kollehtarukoukset. Kollehtarukoukset ovat toimitusten kaavassa olevia kokoavia rukouksia, jotka vastaavat jumalanpalveluksen johdanto-osan päättävää päivän rukousta.
Uusien kollehtarukousten laatimisen tavoitteena on ollut tuottaa rukouksia, jotka liittyvät vahvasti koolla olevien ihmisten tilanteeseen ja ovat kielellisesti selkeitä sekä ymmärrettäviä. Erityistä huomiota on kiinnitetty rukousten ”korvaystävällisyyteen”, sillä seurakuntalainen ei näe kirkollisten toimitusten rukouksia kirjoitettuina, vaan kuulee ne luettuina. Osa kollehtarukouksista vastaa selkokielisten rukousten tarpeeseen.
Uudet rukoukset tulevat olemaan Kirkkokäsikirjan varsinaista aineistoa, ja siksi niiden hyväksyminen on kirkolliskokouksen tehtävä.
KIRKOLLISKOKOUS SAA käsiteltäväkseen myös kiinnostavia edustaja-aloitteita.
Aloite uskonnonvapauden edistämisestä maahanmuuttajien parissa on koonnut taakseen laajan joukon kirkolliskokousedustajia erilaisista kirkkopoliittisista taustoista. Aloitteen tekijät ovat huolissaan kristinuskoon kääntyneistä maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista, jotka kokevat kääntymyksensä vuoksi painostusta myös Suomessa.
Aloitteessa esitetään, että Kirkkohallitusta pyydetään selvittämään asiaa ja etsimään keinoja puolustaa ja tukea kaikkien oikeutta kääntyä tai olla kääntymättä uskontoon sekä vahvistamaan uskontodialogin avulla uskonnonvapauden käytännön toteutumista.
Kirkolliskokousedustajilta tulee myös käsiteltäväksi aloite maallikkoedustuksen vahvistamisesta seurakunta- ja kirkkoneuvostoissa. Siinä esitetään, että Kirkkohallitus muistuttaisi seurakuntia käyttämään varapuheenjohtajaksi valittua maallikkoa seurakuntaneuvostojen puheenjohtajana. Samalla pyydetään, että Kirkkohallitus edistäisi pitemmällä tähtäimellä maallikoiden johtajuutta seurakunta- ja kirkkoneuvostoissa.
Aloitetta perustellaan sillä, seurakuntien toiminta on liian työntekijävetoista eikä idea kirkosta yhteisönä nyt toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Maallikkojen toimimista seurakunta- ja kirkkoneuvostojen puheenjohtajina voi perustella myös hallinnon läpinäkyvyydellä.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!