nimitys katolisen kirkon uskonopin kongregaation johtajaksi vahvistaa saksalaisen teologian läsnäoloa Vatikaanissa, arvelee Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen. Huovinen on johtanut luterilaisia ekumeenisissa neuvotteluissa, joissa Müller on toiminut katolisen kirkon edustajana. Kotimaa24 pyysi emerituspiispaa kommentoimaan saksalaisteologin valintaa.
Huovisen mukaan Saksassa oli jo parin vuoden ajan liikkunut huhuja Müllerin nimittämisestä johonkin korkeaan virkaan Vatikaanissa. Hän kuvailee Mülleriä katolisen normaaliteologian edustajaksi, joka tuntee myös luterilaisuutta, tosin lähinnä sen nykysaksalaisessa muodossa.
Müller oli aikoinaan suomalaisille tutun Mainzin piispan Karl Lehmannin oppilas, mutta on Huovisen mukaan kulkenut sittemmin omaa tietään. Saksassa häntä ei pidetä yhtä hyvin ekumeniaa tuntevana ja avoimena kuin Lehmannia. Huovisen mukaan Müller on luonteva valinta uskonopin kongregaation johtajaksi.
– Entisenä dogmatiikan professorina Müller tuntee katolisen opin tarkasti ja huolellisesti, Huovinen kuvaa. Hän arvelee, että Regensburgin piispana toiminut Müller nimitetään pian myös kardinaaliksi.
Huovisen mukaan Müllerin uusi tehtävä ei tule olemaan helppo. Uskonopin kongregaatio kohtaa kirkon ulkopuolelta tulevien aatevirtausten ja avoimen julkisuuden haasteiden lisäksi katolisen kirkon omia sisäisiä jännitteitä.
Esimerkiksi katolisen kirkon ja traditionalistisen Pyhän Pius X:n veljeskunnan SSPX:n lähentymisneuvottelut etenevät hiljaisuudessa. SSPX ei tunnusta Vatikaanin toisen konsiilin päätöksiä, ja katolinen kirkko on julistanut järjestön vihkimät piispat pannaan.
Myös vapautuksen teologia saattaa Müllerin valinnan myötä nousta uudelleen tapetille.
– Vaikka Müllerin sanotaan olevan eräiden vapautuksen teologian edustajien ystävä, nähtäväksi jää, muuttuuko Vatikaanin kriittinen linja enemmän vuoropuhelun suuntaan, pohtii Huovinen.
Müllerillä on ekumeenista taustaa, sillä hän on toiminut katolisen osapuolen puheenjohtajana sekä saksalaisissa keskusteluissa että kansainvälisessä Luterilaisen maailmanliiton ja katolisen kirkon dialogikomissiossa. Huovisen mukaan vielä ei ole tietoa siitä, kenestä tulee Müllerin seuraaja komission katolisena puheenjohtajana.
Sekä Müller että paavi Benedictus XVI ovat pitäneet linjapuheissaan ekumeniaa periaatteellisesti tärkeänä. Myös uskonopin kongregaatiolla on Huovisen mukaan perinteisesti ollut vahva rooli ekumeenisissa asioissa.
– Olisi onnellista, jos ekumeenisten keskustelujen henki voisi saada enemmän kaikupohjaa myös Vatikaanissa. Nyt kaivataan Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen uudistushenkeä. Yhteyttä vahvistavaa asennetta tarvitaan kaikissa kirkoissa, Huovinen kommentoi.
Uskonopin kongregaatio valvoo katolisen opin puhtautta, ja se voidaan sijoittaa kirkkohistoriassa inkvisition työn jatkajaksi. Nykyinen paavi Benedictus XVI toimi kongregaation johtajana ennen valintaansa. Müller seuraa tehtävässä amerikkalaista kardinaali William Joseph Levadaa, joka jää eläkkeelle.
(Kuva: Gerhard Müller, Wikipedia)
Ilmoita asiavirheestä