Erkki Piriltä henkilökohtainen kirja lestadiolaisuuden viime vuosikymmenistä

Vanhoillislestadiolaista rovastia Erkki Piriä pyydettiin viime keväänä sovittelijaksi Tornion rauhanyhdistykselle, jossa oli jo vuosia ollut ongelmia yhdistyksen jäsenen Erkki Hurtigin ja yhdistyksen johtokunnan välillä. Sovittelukokous venyi usean tunnin mittaiseksi ja Erkki Hurtig koki lopulta joutuneensa ahdistavaan hoitokokoukseen.

Hurtig kanteli Pirin toiminnasta Oulun tuomiokapitulille, joka päätti antaa joulukuussa eläkerovasti Pirille varoituksen rippisalaisuuden rikkomisesta ja papille sopimattomasta käytöksestä. Mitä Erkki Piri ajattelee tästä kaikesta?

– Ihan ensiksi haluan sanoa, että kyseessä ei ollut 1970-luvun ylilyöntien tapainen hoitokokous. Vanhoillislestadiolainen liike on selkeästi tunnustanut, että niissä toimittiin väärin ja pyytänyt niitä anteeksi. Myös keskusyhdistys SRK on irtisanoutunut sellaisesta toiminnasta.

– Menin paikalle ulkopuolisena sovittelijana ja pyrin saamaan tilanteesta mahdollisimman hyvän kokonaiskuvan. Kantelija tarvitsi mielestäni rakkaudellista neuvomista, jolloin minun piti pappina pysyä asiassa eikä mennä hänen puolelleen, Piri sanoo Kotimaa24:lle.

Pirin mukaan jokaisella yhdistyksellä on säännöt ja kaikkien jäsenten on toimittava suurin piirtein sääntöjen hengessä. Hänen mukaansa Erkki Hurtig ei ole toiminut yhdistyksen sääntöjen mukaan.

Hurtig kokee loukkaaviksi epämääräiset heitot ja vihjailut sääntöjen rikkomisesta.

”Jouduin 1970-luvun hoitokokousten sijaiskärsijäksi”

Erkki Piri kertoo varmistaneensa kokouksen päätteeksi, jäikö kaikille tilaisuudesta hyvä mieli.

– Kantelija vastasi kyllä. Kokous päättyi sielunhoidolliselta kannalta onnellisesti, kun kaikki osapuolet pyysivät ja saivat anteeksi. Myöhemmin kantelija kuitenkin ilmeisesti ahdistui ja teki kantelun tuomiokapitulille. Jouduin mielestäni tässä prosessissa 1970-luvun hoitokokousten sijaiskärsijäksi ja se tuntui hirveän pahalta, Piri toteaa.

Piri kokee, että sielunhoito on ollut kautta virkavuosien hänen vahvinta aluettaan papintyössä. Hän on saanut erityisen paljon kiitosta hautajaispappina, niin liikkeen jäseniltä kuin ulkopuolisiltakin.

Piri kertoo ymmärtävänsä joissain asioissa hyvin Erkki Hurtigia. Hänen mukaansa kokonaisuudessa on erittäin monta puolta. Hurtigin kokemus siitä, ettei hän ole tullut kuulluksi, tuntuu Pirin mielestä silti erikoiselta.

– Ketään ei ole kuultu niin paljon kuin tätä ihmistä. Eikä kuulluksi tuleminen kai voi tarkoittaa sitä, että täytyy kulkea täysin tämän ihmisen ehdoilla. Ilmeisesti kyse on kuitenkin siitä, ettei Hurtig koe tulleensa oikein ymmärretyksi, Piri toteaa.

Kotimaa24 uutisoi eilen, että Tornion rauhanyhdistyksellä oli seurojen jälkeen luettu julkisesti johtokunnan kirje, jossa Erkki Hurtigin todettiin uskovan eri tavalla kuin liike opettaa. Poikkeuksellisesti osa väestä asettui puolustamaan Hurtigia ja tuomitsi johtokunnan kirjeen.

– Viime päivien tapahtumat Torniossa ovat vaikuttaneet mielestäni vähän kummallisilta. Niihin en halua ottaa kantaa, Piri sanoo.

Anteeksiantamus: Ratkaisu ja voima vai alistamisen väline?

Piri näkee ainoaksi ratkaisuksi tilanteeseen sen, että jokainen ottaisi omansa pois. Tällä hän tarkoittaa, että kaikki myöntäisivät omalta puoleltaan tapahtuneet virheet ja pyytäisivät niitä anteeksi ja myös antaisivat sydämestään anteeksi.

– Uskon anteeksiantamuksen voimaan, Piri sanoo.

Erkki Hurtig pitää ongelmallisena anteeksiannon automaattisuutta. Hän komppaa veljensä vaimoa tutkija Johanna Hurtigia ja toteaa, että on vaarana, että väkivallan tekijä pyrkii säilyttämään asemansa pyytämällä pikaisesti anteeksi. Näin uhri halutaan vaientaa.

Lestadiolaisuudessa kerran anteeksi annettuihin asioihin ei sovi enää palata. Tämä asia on Hurtigin mukaan lestadiolaisuudessa ongelmallinen niin hengellisen, fyysisen kuin seksuaalisenkin väkivallan osalta. Erkki Hurtig ajattelee, että uhreilla täytyy olla lupa puhua yhä uudelleen traumaattisista asioista, jotta niistä voi vähitellen päästä yli.

”Tarkastelen kirjassa lestadiolaisuutta kirkon pappina”

Erkki Piri on kirjoittamassa kirjaa, jolla on jo kustantaja tiedossa. Kirjan on tarkoitus ilmestyä kesällä.

– Tarkastelen kirjassa vanhoillislestadiolaisuuden tapahtumia viime vuosikymmeninä oman elämäni kautta. Kirjoitan liikkeestä sen jäsenenä mutta ensisijaisesti kirkon jäsenenä ja kirkon pappina, Piri kertoo.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Erkki Hurtigin usko kyseenalaistettiin rauhanyhdistyksellä

Lestadiolaispastori sai varoituksen rippisalaisuuden rikkomisesta

”Lestadiolaisrovastin varoituksen taustalla hoitokokous”

Kaleva: Piri kiistää rikkoneensa vaitiolovelvollisuutta

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHoumchurch tavoittelee modernia menoa Seinäjoella
Seuraava artikkeliOulun hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä

Ei näytettäviä viestejä