TM Milla Bergström analysoi väitöstutkimuksessaan Pyhää istuinta ohjanneita periaatteita paavi Pius XI:n aikaisissa puolalais–ukrainalaisten jännitteiden synnyttämissä ongelmatapauksissa.
Tutkimuksen mukaan Vatikaania ohjasi katolisen kirkon oikeuksien ja toimintavapauden turvaaminen ja puolustaminen, Pyhän istuimen puolueettomuudesta kiinnipitäminen sekä kansojen välisen rauhan edistäminen ja levottomuuksien ehkäiseminen.
Tutkimus koskee ensimmäisen maailmansodan jälkeistä itsenäistynyttä Puolaa, missä helmikuussa 1922 paaviksi valittu Pius XI oli vastikään toiminut Pyhän istuimen diplomaattisena lähettiläänä.
− Valtauskonnoltaan roomalaiskatolisen Puolan rajat sulkivat sisäänsä Itä-Galitsian kolme miljoonaa kreikkalaiskatolista ukrainalaista. Heidän vastahakoisuutensa tunnustaa Puolan ylivalta Itä-Galitsiassa ja puolalaisten pyrkimykset painostaa heitä lojaaleiksi kansalaisiksi johtivat 1920- ja 1930-luvuilla jatkuviin jännitteisiin, jotka heijastuivat myös uskonnolliselle kentälle, Bergström kuvailee väitöstiedotteessa.
Varsinkin Puolan valtiovalta ja kreikkalaiskatoliset piispat pyysivät monissa puolalais–ukrainalaisten jännitteiden synnyttämissä ongelmatilanteissa Vatikaanilta tukea.
– Pyhälle istuimelle olennaista oli se, pyydettiinkö siltä apua kirkkoa ja papistoa koskevien vaikeuksien ratkaisemiseen vai tukea poliittisiin kiistoihin, joissa oli ensisijaisesti kyse vastakkaisista kansallisista eduista.
Katolisen kirkon oikeuksia ja toimintavapauksia Pyhä istuin oli valmis puolustamaan tinkimättömästi. Puolueettomuuden periaatteensa vuoksi Vatikaani ei voinut eikä suostunut ottamaan julkisesti kantaa puhtaasti poliittisiksi tulkitsemiinsa kiistoihin.
– Edeltäjiensä tavoin paavi Pius XI korosti, että kaikkien katolilaisten Pyhänä isänä hän tunsi yhtäläistä hyväntahtoisuutta niin roomalaiskatolisia puolalaisia kuin kreikkalaiskatolisia ukrainalaisia kohtaan, Bergström toteaa.
− Pius XI katsoi puolueettomuuden periaatteen sitovan Pyhää istuinta jopa silloin, kun hänellä itsellään olisi ollut halu ilmaista julkisesti paheksuntansa Puolan valtiovallan toimeenpanemasta ukrainalaisväestön väkivaltaisesta rauhoittamisesta.
Vatikaanin mukaan vastuu puolalaisten ja ukrainalaisten välisten levottomuuksien ehkäisemisestä kuului ennen kaikkea Puolan hallitukselle sekä Itä-Galitsian paikallisviranomaisille. Toisaalta Pyhä istuin tiesi, etteivät kansallistuntoiset roomalais- ja kreikkalaiskatoliset piispat ja papisto tehneet tätä tehtävää helpoksi. Vatikaani pyrki myös itse edistämään puolalaisten ja ukrainalaisten välistä rauhaa sekä ehkäisemään levottomuuksien syntymistä kehottamalla piispoja ja papistoa kristillisen osoittamaan maltillisuudellaan esimerkkiä seurakuntalaisilleen.
Bergströmin väitöskirja Pyhä istuin, Puola ja Itä-Galitsian puolalais–ukrainalaiset jännitteet, 1921–1931 perustuu Pius XI:n paaviuskauden arkistoaineistoihin. Yleisen kirkkohistorian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus järjestetään tänään 14. helmikuuta Helsingin yliopistolla.
Ilmoita asiavirheestä