Kiekkokansa (toim. Benita Heiskanen ja Hannu Salmi) on kymmenen tutkijan yhteishanke, joka pohtii, miltä jääkiekko näyttää, kun sitä katsotaan yleisöjen kannalta.
Kiekkokansa-teoksessa tutkijat linkittävät jääkiekon osaksi laajempaa valtasuhteiden verkostoa, jossa kulttuuriset, taloudelliset ja poliittiset kytkökset nivoutuvat toisiinsa. Jääkiekkoa käytetään niin ideologian välikappaleena kuin propagandatarkoituksiin.
Jääkiekko on voimakas yhteisöllisen identiteetin vahvistaja ja me-hengen luoja. Yleisöille jääkiekko luokin juuri yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samalla se myös erottaa niitä, jotka eivät koe lajia omakseen, todetaan kirjassa.
– MM-jääkiekosta on viimeisten 20 vuoden aikana tullut jokakeväinen rituaali, joka kerää kiekkokansan hetkeksi yhteen. Sellaisetkin suomalaiset, joita jääkiekko ei yleensä kiinnosta, innostuvat lajia seuraamaan. Toisaalta ne kyselyyn vastanneet, jotka eivät seuraa jääkiekkoa, kertovat voimakkaasta ulkopuolisuuden tunteen kokemuksista kisojen aikana, professori Hannu Salmi sanoo.
Yllättävintä tutkimuksen valossa on jääkiekon yhdistävä vaikutus kansainvälisellä tasolla. Toisin kuin jalkapallon MM-turnauksessa, jääkiekossa ei esiinny juuri lainkaan huliganismia, vaan kisakävijöiden välillä on voimakas solidaarisuuden tunne.
– Eräs haastattelemani fani sanoi, että peli on itsessään niin intensiivistä ja aggressiivista, että ne tunteet jäävät kaukaloon, kuvailee dosentti Benita Heiskanen
.
– Sen sijaan, että MM-kisat olisivat aikaansaaneet pelkästään kansan sisäisen yhtenäisyyden tunteen, fanit kokivat voimakkaasti eri maiden kisakansojen yhteisöllisyyden. Fanikokemus ylittää kansalliset rajat, kuvailee Heiskanen.
MM-kisojen fani-identiteetti on Heiskasen mukaan myös toisenlainen kuin SM-liigassa. Kun kamppaillaan maailmanmestaruudesta, liigaidentiteetti laitetaan syrjään.
Kiekkokansa-kirjassa jääkiekkoa ja sen fanitusta ei ole tarkasteltu uskonnollisena ilmiönä.
Kirja julkaistaan perjantaina 15.5.
Kuva: Laszlo Balogh / Lehtikuva / Reuters
Ilmoita asiavirheestä