Lähetysseuran päätökset eivät kiinnosta seurakuntia

Vain harvat seurakunnat käyttävät valtaa, joka niille Suomen Lähetysseuran jäsenenä kuuluisi. Rovaniemellä ensi lauantaina 13. kesäkuuta järjestettävään kokoukseen ilmoittautui määräpäivään mennessä vain kolmisensataa edustajaa.

Suurimmillaan vuosikokouksessa voisi olla 1000–1500 edustajaa. Kaikilla alle 15 000 jäsenen seurakunnilla on oikeus lähettää vuosikokoukseen kaksi edustajaa. Alle 30 000 jäsenen seurakunnat saavat lähettää edustajia enintään kolme ja yli 30 000 jäsenen seurakunnat neljä. Suomessa on tänä vuonna 412 seurakuntaa.

Jäsenyhteisöjä on 24 ja niillä on oikeus lähettää kokoukseen kaksi edustajaa. Seuralla on lisäksi myös reilut parisataa äänioikeutettua yksilöjäsentä. Uusia yksilöjäseniä ei ole enää otettu vuoden 2011 jälkeen.

– Vaikka ilmoittautumisen aikaraja meni umpeen jo toukokuun puolessa välissä, mukaan mahtuu vielä, vakuuttaa Laura Pynnönen Lähetysseurasta.

Nyt mukaan ilmoittautuvat eivät kuitenkaan ehdi enää saada kokousmateriaalia postissa.

Pynnösen mukaan yksilöjäsen voi toimia myös seurakunnan tai yhteisön edustajana. Silloin hän voi käyttää äänestyksissä kaksi ääntä: yhden seurakuntansa puolesta ja oman äänensä. Sama henkilö ei kuitenkaan voi edustaa sekä jäsenyhteisöä että seurakuntaa.

Pohjois-Suomen seurakuntien ääni voi korostua

Varsinaista koontia ilmoittautuneista ei ole vielä tehty, mutta Pynnösen mukaan määräaikaan mennessä edustajia oli ilmoittautunut vähemmän kuin viime vuosina. Ilmoittautuneissa painottuu Pohjois-Suomen edustus.

Asetelman tekee mielenkiintoiseksi keskustelu Lähetysseuran viime vuosien linjauksista. Seura ilmoitti lähettävänsä parisuhteensa rekisteröineen miesparin Kambodzhaan vuonna 2013. Juuri ennen saman vuoden lähetysjuhlia julkisuuteen tullut päätös synnytti paitsi kiivasta keskustelua Lähetysseuran tukijoissa myös vuosikokouksessa.

Vuosikokouksessa nähtiin poikkeuksellista dramatiikkaa. Yhdistyksen lakimies piti kokoukseen tehtyä aloitetta rekrytointipäätöksen perumisesta laittomana. Seurauksia ei tarvinnut kuitenkaan testata, koska aloite kaatui äänestyksessä.

Lähetysseuran päätös herätti eniten vastustusta juuri Pohjois-Suomen seurakunnissa. Esimerkiksi Utsjoen seurakunta lopetti yhteistyösopimuksena Lähetysseuran kanssa ja suuntasi tukensa muille lähetysjärjestöille.

Pohjoisen seurakunnilla on nyt lähes poikkeuksellinen tilaisuus saada äänensä kuuluviin Lähetysseuran korkeimmassa päättävässä elimessä.

Lue laaja juttu ja seurakuntien kommentit
Kotimaa Prosta
.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliRippikouluyhteistyö järjestöjen kanssa säästää rahaa
Seuraava artikkeliJärjestöt: Leikkaukset vaarantavat pitkäjänteisen kehitysyhteistyön

Ei näytettäviä viestejä