Espoon piispa Tapio Luoman mielestä kohu moskeijahankeen ympärillä kertoo, että tiedotusvälineillä on puutetta lähdekritiikissä ja tilannetajussa arvioida kirkon vastustajien toimintaa.
– Se kertoo myös epävarmuudesta yleisessä henkisessä ilmapiirissä.
Epävarmuutta pitävät Luoman mukaan yllä ennen kaikkea Venäjä ja Kreikka sekä ääritulkinnoista voimansa hakeva islamilainen terrorismi.
– Politiikan ja talouselämän nyanssit ovat konkreettisuudessaan helpommin hahmotettavissa kuin uskonnollisuuden yksityiskohdat. Siksi islam näyttäytyy monelle yhdenmukaisena liikehdintänä, jonka kaikki muodot koetaan uhaksi. Usein samalla uskonto ylipäätään mielletään ahdistavaksi voimaksi, jopa väkivallan kasvualustaksi.
Luoma muistuttaa, että uskontodialogin yksi tavoite on pyrkiä hälventämään uskontoihin liitettyjä pelkoja.
– Uskontodialogin on määrä myönteisellä tavalla vahvistaa kunkin osapuolen uskonnollista identiteettiä, ei vesittää sitä. Uskontojen vuoropuhelu on yhä tärkeämpää nykyisessä maailmassamme. Tästä syystä kirkkomme tukee uskontodialogia.
Uskontodialogin kieltäminen ja muiden uskontojen toiminnan vaikeuttaminen ei olisi Luoman mielestä linjassa sen kanssa, että Suomen ev.lut. kirkossa tunnetaan huolta kristittyjen ja kirkkojen tilanteesta esimerkiksi Lähi-idässä.
– Uskonnonvapauden puolustaminen ja uskontodialogin käyminen kuuluvat kirkkomme tehtäviin, mutta niihin ei kuulu avustuksien antaminen muiden uskonnollisten yhteisöjen rakennushankkeisiin, Luoma sanoo Kotimaa24:lle.
Lue
Mistä suurmoskeijahankkeessa oikein on kyse
Kirkolla ei roolia suurmoskeijahankkeessa
Ilmoita asiavirheestä