Kansainvälistä ihmisoikeus- ja rauhantyötä yhä aktiivisesti tekevä ministeri Elisabeth Rehn on mukana kansalaisjärjestöjen mielenilmauksessa kehitysyhteistyön puolesta.
Kansalaisjärjestöt keräävät parhaillaan nimiä sosiaalisessa mediassa leviävään vetoomukseen Pelastetaan kehitysyhteistyö. Hallitus aikoo leikata rajusti kehitysyhteistyön määrärahoja. Vetoomuksen on tähän mennessä allekirjoittanut noin 19 000 henkilöä, ja se luovutetaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle (kok.) mielenilmauksessa Helsingissä torstaina 8. syyskuuta.
Yksi allekirjoittajista on Elisabeth Rehn, jota kehitysyhteistyön kattojärjestössä Kepassa tituleerataan mielenilmauksen kärkihahmoksi.
Rehn itse hiukan toppuuttelee keulahahmon roolia.
– Olen yksi vetoomuksen allekirjoittajista, hän luonnehtii.
– Tämä on minulle tavattoman tärkeätä, koska kansalaisjärjestöjen kautta olen toiminut paljon elämässäni. Olen nähnyt, mitä tuloksia saadaan aikaiseksi niiden kanssa yhteistyössä varsinkin Afrikassa. Teemme nyt väärin päin, kun kansalaisjärjestöjen toimintaa vedetään alas, koska siinä kuitenkin näkee tulokset ihmistasolla ihan suoraan, hän jatkaa.
Rehn tekee yhä aktiivisesti työtä erilaisissa rooleissa muun muassa Kansainvälisen rikostuomioistuimen uhrirahastossa, UN Womenissa ja Kirkon Ulkomaanavussa. Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen ulkoministeriön kautta hänellä on yhä paljon kansainvälistä vastuuta. Palkkaa hän ei kuitenkaan tehtävistään nauti.
Mielenilmauksissa Rehniä ei ole tavattu nähdä. Hän on kyllä ollut mukana vetoamassa erilaisissa kirjelmissä erinäisten asioiden puolesta, mutta syyskuinen mielenilmaus on ensimmäinen, johon hän pyrkii aikataulun salliessa pääsemään mukaan.
– Kaikki mikä edistää rauhaa, siinä olen mukana. Kansalaisjärjestöt ovat myös siksi tärkeitä, että ne antavat infoa, mitä oikeasti tapahtuu maailmalla. Tunnen tämän asian ja siksi haluan antaa sille oman tukeni. Muuten en 80-vuotiaana lähtisi, Rehn sanoo ja painottaa samalla olevansa eläkeläinen vailla virallisia sidoksia ja siksi vapaa ilmaisemaan mieltään.
”Oikein, etteivät RKP ja vihreät ole hallituksessa”
Hallitus aikoo leikata kehitysyhteistyön määrärahoja peräti 330 miljoonalla eurolla. Tästä summasta kehitysrahoitusyhtiö Finnfundille ollaan myöntämässä yhteensä 130 miljoonaa euroa. Finnfundin rahoittamisen lisäystä Rehn ei ymmärrä, koska naisten tasa-arvon, rauhan ja turvallisuuden edistäminen ovat ulkoministeriön pääteemoja.
Kansalaisjärjestöissä kehitystyön 43 prosentin leikkaukset ovat jo näkyneet yt-neuvotteluina.
Rehnin mielestä kehitysavun leikkauksista on päätetty vauhdilla, ja niiden sisältöä on vielä aikaa muuttaa. Kenen piikkiin entinen puolustusministeri (r) leikkaukset laittaa?
– Hallituspuolueet eivät ole erityisesti kansainvälisen humanitäärisen yhteistyön kannattajia, vaan katse suuntautuu enemmänkin talouteen, ymmärrettävää kyllä. Pehmeät arvot ovat jääneet vähiin. Kehitysyhteistyö on ollut monille näistä puolueista aika miinusmerkkinen heidän ohjelmissaan.
– Minä en ole missään puolueessa aktiivinen enää, ne ajat ovat kaukana takana. Katson kyllä oikeaksi, että RKP ja vihreät eivät ole tämänkaltaisessa hallituksessa. Meidän arvoja ei erityisesti nosteta esiin.
Rehnin mielestä on myös ristiriitaista, että moni kehottaa auttamaan niissä maissa, joissa ongelmia on, sen sijaan, että ottaisimme itse vastaan esimerkiksi lisää pakolaisia.
– Mutta millä me sitten autamme, jos leikkaamme siitä, millä voisimme näissä maissa auttaa? Tässä on selkeä ristiriita.
Maailmalla kiertäessään Rehn on pannut merkille, että suomalaisten asenteiden on tulkittu koventuneen. Rehn kuitenkin välttää ottamasta näihin kysymyksiin ulkomailla kantaa, koska hän haluaa välttää helposti syntyvää vaikutelmaa, että hän yhä kertoisi kantojaan Suomen valtion virallisena edustajana.
YK-työssään Rehn seuraa yhä läheltä myös suurvaltojen toimintaa.
– Olen onneton, että suurvallat ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa ei voida enää ratkoa ongelmia ilman että asioista tulee suurvaltapolitiikkaa, hän sanoo.
Esimerkkinä Rehn mainitsee veto-oikeuksien käytön YK:n turvallisuusneuvossa ratkaistaessa muun muassa Syyrian sisällissodan kysymyksiä.
Ylipäänsä Rehn katsoo, että kansainvälinen yhteisö yrittää tällä hetkellä ratkaista liikaa asioita aseilla. Dialogia on vaikea synnyttää.
– Pitäisi ottaa muutama askel taaksepäin ja miettiä, tästä on Martti Ahtisaarikin puhunut, että eikö dialogia ja rauhan välittämisen käyttämistä vielä voitaisi käyttää paljon enemmän kuin vaan mennä vihan tielle.
Myös arkkipiispa allekirjoittajana
Hiljattain Rehn vieraili Turkissa. Sielläkin asiat ovat nyt vaikealla tolalla, kun maahan ei saada hallitusta ja Turkki on aloittanut iskut Isisiä mutta samalla myös kurdien PKK-sissijärjestöä vastaan.
– Ihailin heitä kuitenkin siinä, että heillä on 1,6 miljoonaa syyrialaista pakolaista, joista he kantavat huolta.
Ylen
mukaan presidentti Martti Ahtisaari katsoo Turkin demokratisoitumiskehityksen olevan vaikeaa ilman uusia vaaleja.
– Toivoisin, että sinne tulisi uudet vaalit, joissa jo etukäteen tiedettäisiin hyvin tarkkaan, mistä vaaleissa on kysymys ja millaista yhteiskuntaa eri puolueet haluavat Turkissa rakentaa. Se on vihoviimeinen yhteiskunta, jos sinne tulee diktatuurinen presidentinvalta, Ahtisaari sanoi.
Toisaalta myös presidentti Recep Tayyip Erdoðanin tulkitaan haluavan Turkkiin uudet vaalit, jotta hän voisi vahvistaa omaa valtaansa. Kesän vaaleissa hänen aikaisemmin johtamansa AKP-puolue ei onnistunut saamaan enemmistöä.
Rehn ei oikein saa kiinni siitä, miksi Ahtisaari haluaisi Turkkiin uudet vaalit. Vaalit johtaisivat nähtävästi Erdoðanin voittoon.
– Minä en ole Turkin asiantuntija millään tavalla. Teemme paljon yhteistyötä rauhanvälityksessä Turkin kanssa, hän kuittaa.
Myös piispoja on mukana kehitysyhteistyövetoomuksessa. Kepasta kerrotaan, että ainakin arkkipiispa Kari Mäkinen ja piispat Irja Askola,
Björn Vikström ja Tapio Luoma ovat allekirjoittaneet vetoomuksen.
Tieto arkkipiispan allekirjoituksesta lisätty artikkeliin 20.8. kello 10.04.
Kuva: Jukka Granström
Ilmoita asiavirheestä