Helsingin seurakuntayhtymän työntekijät sulloutuivat eilen Agricolan kirkkoon pohtimaan seurakuntayhtymän ja seurakuntien toimintakulttuurin muutosta. Paikalla oli tuhatkunta työntekijää. Yhtymässä on kaikkinensa noin 1300 työntekijää.
– Se on kai kaikkien aikojen paras työntekijäkokous osanottajamäärän osalta. Päivän otsikko oli toimintakulttuurin muutos, kertoo Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Juha Rintamäki.
Hän vetää seurakuntien toimintakulttuurin muutoksen työryhmää. Rintamäen mukaan toimintakulttuuri on muuttumassa siten, että helsinkiläisten tarpeet otetaan toiminnan lähtökohdaksi.
– Puhutaan työotteesta, jossa me emme vaan järjestä toimintaa ja yritä markkinoida sitä, vaan olemme kiinnostuneita siitä, mikä helsinkiläisten tarve on ja haluamme vastata siihen.
Käytännössä toimintakulttuurin muutos tarkoittaa työntekijän näkökulmasta esimerkiksi diakonisen työotteen omaksumista.
– Esimerkiksi niin, että lastenohjaaja huomioi lapsen lisäksi vanhemmat ja kysyy mitä kuuluu. Näin hän pystyy reagoimaan entistä paremmin vanhempien parisuhteen tarpeisiin.
Rekrytointikielto voimassa vuoden
Helsingin seurakuntayhtymä hyödyntää muutostyössään Kotimaa Oy:n Jäsen 360° -segmentointityökalua. Siinä ihmiset on jaettu eri ryhmiin kirkkosuhteen mukaan.
– Käytännössä moniammatillistumme. Nyt käymme keskustelua siitä, miten osaamistamme ja työtapaamme voidaan monipuolistaa ja moniammatillistaa. Kyse on myös siitä, miten voimme käyttää toimitilojamme aiempaa monipuolisemmin.
Nyt näyttää siltä, että yhtymä luopuisi osasta toimitilojaan mutta ei sakraalitiloistaan.
– Kirkkotilojen osalta käydään keskustelua siitä, miten niitä voitaisiin käyttää nykyistä monipuolisemmin.
Tarkoitus on luoda myös Helsingin seurakuntien uusi työnantajamalli. Se lisäisi työntekijöiden liikkuvuutta seurakuntien välillä ja yhtymän ja seurakuntien välillä.
Yhtymässä on juuri alkanut vuoden rekrytointikielto. Sillä aiotaan supistaa kaksisataa henkilötyövuotta luonnollisen poistuman avulla. Esimerkiksi virkoja, joista lähdetään eläkkeelle, ei täytetä.
– Olemme myös pohtimassa pääkaupunkiseudun yhtymien välillä yhteistyön tiivistämistä. Haastaisin myös kirkkohallituksen ja kirkon järjestöt mukaan miettimään, voisivatko pääkaupunkiseudun toimijat pohtia töiden yhdistämistä ja saada tätä kautta aikaiseksi parempaa jälkeä.
Kohti keskieurooppalaista käytäntöä
Helsingin seurakuntien kiinteistökannasta on tarkoitus vähentää noin viisitoista prosenttia.
– Meillä on tätä varten seurakunnissa keskustelu käynnissä, mistä kiinteistöistä he olisivat valmiita luopumaan ja löytyykö osia, joita voidaan vuokrata ulos.
Käytännössä esimerkiksi kirkkotilojen käyttöä pyritään monipuolistamaan. Niistä voisi pitää muun muassa lasten kerhoja ja kokouksia.
– Mennään vähän keskieurooppalaiseen kirkkosalikäytöntöön, jossa tapahtuu paljon muutakin kuin messut ja toimitukset.
Pohdinnassa on myös, mitä Seurakuntien talolle Helsingin Kalliossa tapahtuu. Koko kortteli voidaan myydä, jolloin talossa työskentelevät yhtymän työntekijät sijoitettaisiin eri seurakuntien toimitiloihin. Yksi vaihtoehto on myös tiivistää Seurakuntien talon tiloja ja antaa vuokrakäyttöön yksi–kaksi kerrosta viisikerroksisesta talosta.
– Yhtymällä on tosi paljon kiinteistöjä Helsingissä. Puhumme tällä hetkellä monesta eri kiinteistöstä ja niiden vähentämisestä, ei vain esimerkiksi Seurakuntien talosta, Rintamäki muistuttaa.
Keskustaan suunnitteilla täyden palvelun keskus
Agricolan kirkon työntekijäpäivässä yhtymän ja luottamushenkilöiden johto vastasi työntekijöiden kysymyksiin. Kysymyksiä saattoi esittää Twitterissä ja ne oli heijastettu seinälle aihetunnisteella #kirkkohelsingissä. Tviittiseinä tosin tukkeutui jossakin vaiheessa, kun kysymyksiä ja palautetta tuli runsaasti. Vastaamatta jääneisiin kysymyksiin aiotaan vastata yhtymän sisäisessä viestinnässä.
Rintamäki kokee, että eilisessä kokouksessa ilmassa oli paljon epävarmuutta mutta samalla työntekijöiden parissa on myös vahvaa muutoshalukkuutta. Rintamäen mukaan myös luottamushenkilöt tukevat toimintakulttuurin muutosta.
– Me emme tee muutoksia yksistään talouden ehdoilla, vaan haluamme parempaa toimintaa ja jalkautumista entistä enemmän helsinkiläisten keskuuteen. Haluamme rakentaa sellaista kirkkoa, joka nousee seurakuntalaisten aktiivisuudesta.
Agricolan kirkossa työntekijöitä kiinnosti Rintamäen mukaan erityisesti se, mitä tarvelähtöinen seurakunta-ajattelu tarkoittaa. Koska toiminnassa haetaan diakonista otetta, kysyttiin päivän aikana muun muassa sitä, ryhtyvätkö kaikki työntekijät jatkossa diakoneiksi.
– Totesimme, että diakonien työ on arvokasta ja oma lukunsa. Kyse on pikemminkin siitä, miten otamme heidän työstään sen oleellisen lähtökohdan. Diakoniatyöntekijät nimittäin kysyvät aina, mitä sinulle kuuluu tai miten voisin auttaa. Kyse on tällaisen otteen ottamisesta omaan työhön.
Hätkähdyttävä havainto on kuitenkin, että diakonit ovat juuri se työntekijäryhmä, johon vähennykset näyttäisivät kohdistuvan eniten. Tämä ilmenee Helsingin paikallisseurakuntien toiminta- ja taloussuunnitelmista. Rintamäen mielestä näin ei saisi käydä, ja asiasta on jo keskusteltu yhteisessä kirkkoneuvostossakin.
– Eihän tarvelähtöinen työote voi tarkoittaa sitä että diakonit on suurin vähennettävä ryhmä.
Tarvelähtöiseen työotteeseen liittyy myös aie käynnistää Helsingissä seurakuntalaisten palvelukeskus. Se sijaitsisi aivan ydinkeskustassa. Käytännössä yhdeltä luukulta saisi kaikki seurakuntalaisten palvelut. Keskus voisi olla auki esimerkiksi aamuyhdeksästä iltayhdeksään.
– En usko, että sitä varten tarvittaisiin uutta rakennusta. Tilan pitäisi löytyä olemassa olevasta kiinteistökannasta.
Tavoite on, että Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto pääsisi nuijamaan päätökset toimintakulttuurin muutoksesta ensi kesäkuussa.
Kuva: Johannes Ijäs. Seurakuntien talo Helsingissä.
Ilmoita asiavirheestä