Eduskunnan puhemies Maria Lohela kommentoi toimittajien pyynnöstä pukeutumista eduskunnassa. Siitä saatiin isot uutiset: puhemies haluaa hihattomat mekot pois. Sosiaalinen media riemastui myös.
Kotimaan kysellessä Turun kristillisellä opistolla kokoontuvan kirkolliskokouksen edustajilta pukeutumisesta kirkon parlamentissa, vastauksena ei ollut syytös median pinnallisuudesta, vaan hyväntuulista naurua.
– Täällä pukeudutaan hyvin ja asiallisesti. Pukeutuminen on jokaisen oma asia, sanoo puolestaan Helsingin hiippakuntaa edustava Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen.
Tosin kirkolliskokouksen ensimmäisenä päivänä pukeutuminen ei ole täysin oma asia. Silloin on avajaisjumalanpalvelus, johon pukeutumiseen annetaan ohjeet kirjeessä, jossa kerrotaan istuntoviikon ohjelmasta.
– Kirjeessä pukeutumisohjeeksi annetaan tumma puku ja papeille piispainkokouksen ohjeen mukainen virkapukeutuminen. Miesten osalta tumma puku on varsin yksiselitteinen käsite, mutta naisille se antaa valinnanvapautta, sanoo kirkolliskokouksen pääsihteeri Katri Kuuskoski.
– Täällä on ihmisiä, joka ovat tottuneet tilanteisiin, joissa pukeudutaan asianmukaisesti. Eihän kirkolliskokouksen pidä ollakaan mikään pukunäyttely.
– Täällä luotetaan ihmisten arvostelukykyyn, Kuuskoski sanoo.
Ensimmäisen päivän jumalanpalveluksen jälkeinen ensimmäinen istunto tapahtuu yleensä tummissa vaatteissa, samoin kahvitilaisuus, jossa kirkollisista asioista vastaava ministeri käy tapaamassa Turussa kirkolliskokousedustajia ja pitää puheen.
– Pukeutuminen on arvostusasia, kommentoi Mikkelin hiippakunnan edustaja Seija Kuikka.
Espoon hiippakuntaa edustava Anna- Mari Kaskinen sanoo, että lukuun ottamatta ensimmäisen päivän toivetta tummasta puvusta, kirkolliskokouksessa pukeudutaan pitkälti sen mukaan, missä vaateissa itse kukin viihtyy.
– Täällä ollaan kuitenkin työn touhussa koko ajan.
Kaskisen tavaramerkki ovat aina olleet huivit, joissa on värejä, usein violettia tai vihreää.
Pirjo Ala-Kapee Hakulinen sanoo käyttävänsä ilman pukukoodisuositustakin mielellään mustia vaatteita. Ensimmäisen istuntopäivän kunniaksi hänellä oli juhlakoru kaulassa.
– Ei täällä kyllä varsinaisesti kiinnitä huomiota edustajatovereiden vaatetukseen, hän tunnustaa.
Kotimaa bongasi isohkot värikkäät helmet ainakin Maria Kaisa Aulan ja Johanna Korhosen kaulasta. Avajaisistunnon väriläiskä oli kirkkoherra Päivi Linnoinen oranssissa bleiserissään.
Tampereen hiippakunnan edustaja Jaakko Löytty arvelee olevansa ainoita maallikkoja, jotka eivät käytä solmiota tumman puvun kanssa.
– En omista solmiota. En myöskään käytä tummaa pukua, tummaa pikkutakkia kylläkin.
Löytyn lisäksi ilman solmiota ovat perinteisesti esiintyneet esikoislestadiolaiset kirkolliskokousedustajamiehet.
Tampereen hiippakunnan papistoa edustava Antti Sipola pitää hyvänä, että hänen ammattikuntansa tunnistaa papeiksi koko kirkolliskokouksen ajan. Useimmat papit nimittäin pukeutuvat papinpaitaan eli käyttävät niin sanottua sokeripalaa.
– Täällä ei vaatteilla koreilla, sillä tärkeintä on sydämen suhde Jumalaan, Sipola sanoo hymyillen.
Hän on myös kansliavaliokunnan puheenjohtaja. Valiokunnalle kuuluvat ”pukukoodiasiat”.
– Iltajuhlaan on suosituksena pukeutua juhlallisesti. Jokainen saa tulkita itse, mitä tämä tarkoittaa. Naisille se ei kuitenkaan tarkoita pitkää pukua.
Sipola itse sanoo pitävänsä yllä klassista sairaalapappi-lookia: papinpaidan päällä Marimekon Jokapoika-paita.
Vuosien saatossa kirkolliskokouksen pukeutuminen on muuttunut yhä vapaampaan suuntaan, mutta kirkollisesti kiiruhtaen eli varsin maltillisesti.
– Kirkolliskokouksessa ei tietääkseni ole ollut tarvetta puuttua ihmisten pukeutumiseen, vahvistaa pääsihteeri Katri Kuuskoski.
Kuvat: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä