Miten kanttori selviää hengissä työntäyteisen joulunajan läpi? Kotimaa24:n haastatteleman Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin Pekka Leskelän mukaan tämä tapahtuu hyvän työtiimin avulla ja laittamalla asiat tärkeysjärjestykseen.
Miten moneen tilaisuuteen osallistut kaiken kaikkiaan työn puolesta joulunaikaan?
– Tyypillisesti toimitusmäärät vaihtelevat 1. adventista joulupäivään kolmenkymmenen kahden puolen. Erityisesti hautaukset tuovat lukuihin vuotuista vaihtelua. Sinällään pelkät toimitusmäärät eivät kuitenkaan kerro paljoakaan. Päälle tulevat muun muassa kuorojen harjoitustyöt sekä erilaiset juoksevat ja organisatoriset asiat, joista monet kohdistuvat jo tulevaan kevääseen osan kurkottaessa parin kolmen vuodenkin päähän. Ja jossakin välissä pitäisi itsekin ehtiä harjoitella.
Mitkä ovat sinun selviytymiskeinosi työntäyteisen joulunajan läpi?
– Tärkein tuki ovat kollegat. Minun lisäkseni Kuopion tuomiokirkkoseurakunnassa työskentelee urkuri sekä yksi osa-aikainen muusikko. Toisekseen teen sen, minkä hyvällään ehdin. Kolmanneksi tuomiokirkkoympäristössä on vuoden mittaan vain vähän aikoja, jolloin ei joko tapahdu tai ole tulossa jotakin erityistä. Siinä mielessä joulunaika ei siis ole mitenkään poikkeuksellinen meillä. Täällä joko oppii priorisoimaan tai palaa loppuun.
Pystytkö nauttimaan joulusta?
– En edes ajattele, että minun tulisi pystyä nauttimaan joulusta samaan tapaan kuin vapailla tai lomilla oleva henkilö siitä ehkä nauttii. Ennen nykyistä virkaani olen lisäksi työskennellyt pääasiassa yrittäjänä, joten lähteminen työmaille silloin, kun töitä on, ei ole mitenkään erikoista.
Mikä joululaulu kestää kulutuksen ja herättää sinussa lämpimiä tunteita edelleen? Entä mikä yleisön rakastama joululaulu ei kuulu omiin suosikkeihisi?
– Sibeliuksen joululaulutuotanto kelpaa hyvin esimerkiksi kulutusta kestävistä teoksista. Monet muutkin vanhempien säveltäjäpolvien teokset kestävät kulutusta hyvin. Laadun salaisuus lienee teosten laatimiseen käytetty aika, vaiva sekä korkea ammatillinen osaaminen. Ratkaisut ovat mietittyjä ja hyvin hallittuja niin säveltäjän kuin usein runoilijankin toimesta.
– Suosikkieni ulkopuolelle jää Armas Maasalon Joulunkellot. Kaikkeen kyllästyy, kun tarpeeksi tekee. Oma lukunsa on sitten nuorempien säveltäjien populaarituotanto. Useimpia kappaleista ei ole milloinkaan tarkoitettu yhteisesti laulettaviksi. Niiden säestelyyn kyllästyy ennen kuin ehtii edes aloittaa.
Miten seurakunnan tilaisuuksien joulumusiikkitarjonta on muuttunut työurasi aikana?
– Loppujen lopuksi varsin vähän, mitä ohjelmistoon tulee. Ei kuitenkaan sen vuoksi, että perinteistä ohjelmistoa jotenkin erityisesti suojeltaisiin tai säilytettäisiin väkisin. Päinvastoin perinteiselle ohjelmistolle riittää aitoa kysyntää. Populaarikulttuurin taiteilijoita liikkuu nykyisellään joulunaikaan kirkoissa ehkä enemmän kuin muutamia kymmeniä vuosia takaperin, mutta en näkisi sitäkään automaattisesti ongelmana. Ohjelmistojen sisällöt tarkistetaan esimerkiksi meillä säännöllisesti.
Mikä joulunajan musiikkitilaisuus on jäänyt sinulle lähtemättömimmin mieleen?
– Olen työskennellyt alalla pitkään, joten toimitukset tai tilaisuudet harvemmin jäävät mitenkään erityisesti mieleen. Yksi erityinen muisto kuitenkin löytyy, nimittäin rautavaaralaisen yrittäjän Lauri Keinäsen vuosittain järjestämät joulujuhlat Rautavaaran Metsäkartanolla. Erityistä Laurin juhlissa on se, että niitä ei ole suunnattu pelkästään yrityksen business -asiakkaille vaan kutsuttuna on koko kylä. Tarjoilu on yltäkylläistä ja esiintyjät yleensä laadukkaita. Yrityksen tarjoama bussikuljetus tarjoaa mahdollisuuden osallistua myös niille, jotka muutoin eivät pääsisi paikalle. Ihmiset myös tulevat paikalle. Tämä on hieno esimerkki ruohonjuuritason hyväntekeväisyydestä.
Kuva: Valokuvaamo Studio-Liisa.
Ilmoita asiavirheestä