Kirkon uutisvuosi sisälsi runsaasti hyviä uutisia. Monet yhteiskunnan muutokset ja ajankohtaiset kysymykset työelämän uudistuksista turvapaikanhakijoihin näkyivät myös kirkollisella kentällä. Loppuvuodesta tehtiin kirkkohistoriaa.
Tapahtumia ja viestintää
Jyväskylässä järjestettiin helmikuussa 2015 jumalanpalveluselämään syventynyt Jaetut eväät -tapahtuma. Satoja ihmisiä koonneen tapahtuman perusteemana oli seurakuntalaisten rooli jumalanpalveluksen toteuttamisessa.
Yhteisvastuukeräys käynnistyi helmikuun alussa. Keräyksen kohteina olivat vapaaehtoistyön ja lasten koulutuksen tukeminen.
Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien viestintäyhteistyön tiivistyminen näkyi yhteisen Valomerkki-sivuston avautumisena maaliskuussa.
Toukokuussa vietetyt Kirkkopäivät eivät onnistuneet kokoamaan Kouvolaan tavoitteiden mukaista kävijämäärää. Etenkin konserteissa jäätiin jälkeen kävijätavoitteista. Seuraavat Kirkkopäivät järjestetään reformaation juhlavuonna 2017 Turussa.
Alttarikiista ja seurakuntarakenne
Uutiskevättä sävytti ortodoksisessa kirkossa syntynyt alttarikiista. Kiistan taustalla oli se, että metropoliitta Ambrosius oli kutsunut Helsingin piispan Irja Askolan seuraamaan ortodoksisen papin vihkimistä Uspenskin katedraaliin. Tapahtuma herätti julkista keskustelua. Arkkipiispa Leo arvosteli metropoliittaa siitä, että piispa Askola oli ollut tässä yhteydessä katedraalin alttarialueella sekä siitä, että diakonit olivat lukeneet anomuksia piispa Irjan puolesta.
Piispa Simo Peura ja Jyväskylän kirkkoherra Arto Viitala ottivat poikkeuksellisella tavalla kantaa paikallisen Rauhanyhdistyksen puhujapäätöksiin, kun Jyväskylän Rauhanyhdistys ry oli vapauttanut puhujantehtävistä seurakuntapastori, TT Tuomas Palolan.
Toukokuun kirkolliskokouksessa vuosia valmisteilla ollut seurakuntarakenneuudistus ei mennyt läpi. Äänestystulos oli tiukka 78–31, tarvittava kolmen neljäsosan enemmistöpäätös jäi vain neljän äänen päähän. Piispoista Samuel Salmi ja Björn Vikström äänestivät rakenneuudistusta vastaan. Salmen mukaan Kuopion ja Oulun hiippakuntien pitäisi olla pitkien etäisyyksien johdosta mieluummin erityislainsäädännön kuin kokonaisratkaisujen kohteina.
Yhteiskunnan muutokset näkyivät myös kirkossa
Arkkipiispan vetämän poikkeuksellisen laajapohjaisen köyhyysryhmän esitys julkaistiin maaliskuussa ennen eduskuntavaaleja. Se painotti, että ”hyvinvointia ja yhteiskuntaa arvioidaan vaikeimmassa tilanteessa olevien näkökulmasta”.
Arkkipiispa Kari Mäkinen
arvosteli elokuussa suorasanaisesti valtion kehitysyhteistyöbudjetin rajuja yli 300 miljoonan euron leikkauksia. Leikkaukset aiheuttivat yt-neuvottelujen käynnistymisen Suomen Lähetysseurassa, Kirkon Ulkomaanavussa sekä monissa muissa kehitysyhteistyötä tekevissä järjestöissä. Ulkomaanapu ilmoitti lopettavansa muun muassa Mosambikin maaohjelman. Siitä seurasi muutoksia vuoden 2016 Yhteisvastuukeräykseen, jonka ulkomaiseksi pääkohteeksi Mosambik oli jo ehditty valita.
Useita pappeja osallistui hallitusohjelman vastaiseen mielenosoitukseen, joka järjestettiin Helsingissä elokuun lopussa.
Alkusyksyn koko suomalaista yhteiskuntaa koskettanut pääuutinen oli hallituksen esittämät työelämän kiristykset. Hallituksen esitykseen kuului myös arkipyhien, eli loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi tai normaaleiksi työpäiviksi työntekijän valinnan mukaan.
Turvapaikanhakijat näkyvät seurakunnissa
Pakolaiskriisi puolestaan oli koko Eurooppaa koskenut pääuutinen. Syyriasta ja Isisin hyökkäysten kohteena olevilta alueilta Irakista Eurooppaan pyrkivien ihmisten määrä nousi kesän aikana ennätyssuureksi.
Suomeen päätettiin ottaa poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Samalla, kun uusia vastaanottokeskuksia perustettiin nopeasti, seurakuntien tiloja avattiin pakolaisille. Lisäksi kristilliset opistot vastaanottivat alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Valtaosa piispoista otti voimakkaasti kantaa turvapaikanhakijoiden puolesta esimerkiksi kirkkoherroille osoittamissaan kirjeissä.
Alkusyksystä uutisia hallitsivat turvapaikanhakijoiden hyväksi järjestetyt vaatekeräykset, seurakuntien hätämajoitukset ja uudet vastaanottokeskukset. Vähitellen uusi tilanne alkoi näkyä lisääntyvänä vihapuheena ja -tekoina. Loppusyksystä moni vastaanottokeskus sekä rakennus, johon oli suunniteltu vastaanottokeskusta, on joutunut tuhopolton tai sen yrityksen kohteeksi.
Seurakunnat ovat osaltaan pyrkineet vähentämään vihapuhetta ja vääriä huhuja. Turvapaikanhakijoita on näkynyt myös seurakunnan tilaisuuksissa.
Loppuvuodesta tehtiin kirkkohistoriaa
Kirkollisella kentällä kuohui loppuvuodesta, kun esikoislestadiolaiset ottivat ehtoollisen omiin käsiinsä. Sakramenttiseparatismi konkretisoitui ensimmäistä kertaa marraskuussa Mikkelissä, kun esikoislestadiolaiset jakoivat omassa tilaisuudessaan maallikkoehtoollista. Kotimaa oli paikalla kirkkohistoriallisessa tilanteessa. Piispat ovat tuominneet sakramenttien ottamisen omiin käsiin.
Juttu perustuu Kirkon kalenterissa julkaistuun tekstiin.
Kuvat:
Pappi Minna Mannert osallistui kesällä Helsingissä järjestettyyn mielenosoitukseen hallituksen leikkauksia vastaan. Jani Laukkanen.
Esikoislestadiolaisten sakramenttiseparatismi konkretisoitu ensimmäistä kertaa Mikkelissä. Risto Hämäläinen.
Lauttasaaren kirkon tiloihin Helsingissä majoitettiin pakolaisia syyskuussa 2015. Joona Raudaskoski.
Kouvolan Kirkkopäivillä järjestettiin tanssit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Matti Karppinen.
Lue myös:
Vuoden uskontouutinen on islam
Ilmoita asiavirheestä