Pitkäaikaissairaat pääosin tyytyväisiä elämäänsä

Pitkäaikaista sairautta sairastavat ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä ja saamiinsa palveluihin. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat pysyvän hoitosuhteen puuttuminen sekä sairauden seurannan hajanaisuus tai puuttuminen. Ihmiset haluavat tulla kuulluiksi.

Selvitys pitkäaikaissairauksia sairastavien toiveista terveydenhuollolle julkaistiin viime perjantaina. TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn osallistui tammi-helmikuun aikana 1059 vastaajaa, joista 816 sairasti valtimosairautta.

Selvitykseen vastanneista kolme neljästä oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä. Erittäin tyytymättömiä oli vain neljä prosenttia.

– Hoitosuhteen puuttuminen ja sairauden seurannan hajanaisuus ovat niitä huolestuttavampia viestejä. Terveydenhuollon toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen tulisi nyt panostaa, korostaa toiminnanjohtaja Janne Juvakka Diabetesliitosta.

Puolet vastaajista haluaisi osallistua nykyistä enemmän oman hoitonsa suunnitteluun. Terveydenhuoltolaki 2011 asettaa velvoitteen tehdä pitkäaikaissairaalle terveys- ja hoitosuunnitelma, johon potilaalla on oikeus. Siitä hyötyvät sekä potilaat että ammattilaiset. Se on pitkäaikaissairaan omahoidon tukemisen työväline. Ammattilaisen työtä se helpottaa kokoamalla tärkeimmät potilaan hoitoon liittyvät tiedot yhdelle dokumentille.

– Vastaajista lähes kolmannes raportoi, ettei heille ole laadittu hoitosuunnitelmaa. Pelkään, että diabeetikkojen kohdalla luku on vielä suurempi, Juvakka toteaa.

Reilu kolmannes vastaajista toivoo enemmän kuntoutusta, joka tukee työ- ja toimintakykyä. Kuntoutusta toivovat erityisesti 50–64 -vuotiaat, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat sekä neurologisia sairauksia potevat. Oikeaan aikaan aloitettu ja monipuolinen kuntoutus parantaa selvästi sairastuneen mahdollisuuksia palata normaaliin arkeen.

– Erityisesti tämä koskee aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneita. Kuntoutuksen tehosta on niin kiistatonta näyttöä, että kuntouttamatta jättämisestä voidaan pitää vakavana laiminlyöntinä, toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivoliitosta toteaa.

Kuva: Walter Groesel/ Freeimages

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliVäitös: Alkuperäiskansojen oikeuksille löytyy moraalis-poliittinen perusta
Seuraava artikkeli”Kirkon jäsenen tulee noudattaa kristillistä elämäntapaa” – Poistuuko ihannepykälä kirkkojärjestykse

Ei näytettäviä viestejä