Kun YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon neljä vuotta sitten ehdotti humanitaarisen huippukokouksen järjestämistä, maailma oli erilainen. Pakolaisongelman laajuutta ja globaaleja seurauksia ei tuolloin osattu ennakoida. Kansainvälisen terrorismin hyökkäykset olivat kaukana olohuoneistamme.
Nyt pakolaiskysymys koskettaa myös yksittäistä kansalaista. Sodan runtelemat aikuiset ja lapset ovat rajoillamme oikeutetusti kysymässä, mitä toivoisit sinulle tehtävän, jos olisit meidän asemassamme. 130 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa voidakseen edes pysyä hengissä. Heitä on enemmän kuin minään aikana toisen maailmansodan jälkeen.
Tarpeet kasvavat ja niiden tyydyttämiseen eivät lyhyen tähtäimen rahoitukset riitä. Tarvitaan asenteiden maailmanlaajaa muutosta. Istanbulissa viime viikolla pidetty YK:n Maailman Humanitaarinen Huippukokous WHS halusi olla alku tälle muutokselle. Kokoukseen osallistui 6 000 edustajaa eri maista ja tilaisuutta seurasi 300 lehtimiestä. Suunnitteluun oli osallistunut 23 000 ihmistä 153 maasta.
***
Avajaispuheessaan Ban Ki Moon asetti humanitaarisen huippukokouksen tavoitteeksi uudenlaisen tulevaisuuden luomisen. Tulevaisuuden, jota hallitsee yhteinen vastuullisuus ja tietoisuus yhteenkuuluvuudesta. Mutta millä keinoin suuren valtamerilaivan keula saadaan kääntymään? Kuka seisoo sen ohjaamossa ohjauspuikkojen takana?
Kokouksen anti jakautui kahtaalle. Yhtäällä asetuttiin tukemaan YK:n uusia kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Niiden toteuttamiseksi kansalliset ja monikansalliset yhtiöt ja pienemmät yritykset esittelivät mahdollisuuksiaan laajassa näyttelyosastossa sekä kahdenkeskisissä neuvotteluissa YK:n järjestöjen edustajien kanssa. Myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan johtaman Suomen kauppavaltuuskunnan jäsenet tekivät parhaansa esitellessään edustamiaan tuotteita. Mukana oli myös kansalaisjärjestöjä, kuten Kirkon Ulkomaanapu. Kansalaisjärjestöjen, valtiovallan ja kaupallisten yritysten kanssa tekemää yhteistyötä korostettiin eri yhteyksissä. Se nähdään eräänä edellytyksenä kestävän kehityksen ekologisten, ekonomisten ja sosiaalisten muotojen toteutumisessa.
***
Toisen kokouksen aatteellisen ytimen muodosti ohjelmajulistus Agenda for Humanity, joka keskittyi viidelle osa-alueelle. Jos ajattelemme, että 80 prosenttia humanitaarisesta rahoituksesta kohdistuu eri tavoin konfliktien ehkäisyyn, ei ihme, että työ tällä alueella nostetaan ensimmäiselle sijalle. Toiseksi tulee siviilien suojelu. Kolmanneksi kehotetaan puolittamaan pakolaisten määrä vuoteen 2030.
Neljänneksi humanitaarisia organisaatioita kehotetaan toimimaan läheisemmässä yhteistoiminnassa inhimillisen hädän lieventämisessä, eikä kilpailemaan itsenäisinä toimijoina. Tässä ei kuitenkaan puututa siihen, että yhteistyön edellytyksenä on valmius monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja dialogikyky uskonnollisten ja aatteellisten ryhmien välillä. Yhteisten avustustavoitteiden välityksellä voidaan löytää myös uskonnollinen ja kulttuurinen yhteisymmärrys. Ohjelmajulistuksen viides tavoite kehottaa investoimaan inhimillisen hädän poistamiseen paikallisyhteisöjä ja kansalaisaktiivisuutta rahoittamalla ohi byrokraattisten välikäsien.
Kuva: Isa Terli/Lehtikuva. YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon humanitaarisessa huippukokouksessa Istanbulissa.
Ilmoita asiavirheestä