Särkänniemen delfiinit nousivat viime viikonloppuna otsikoihin läpi suomenkielisen median. Muiden muassa Yle, Aamulehti, Iltalehti, Ilta-Sanomat sekä Helsingin Sanomat kirjoittivat, kuinka delfiinit aloittivat matkan kohti kreikkalaista eläintarhaa salassa. Tapaus herätti runsaasti huomiota, ja delfiinien lähtöä kerääntyi seuraamaan joukko ihmisiä Särkänniemeen.
Miksi delfiinien lähtö herättää närää, eläinetiikkaa tutkiva teologi Noora Virjamo?
– Tässä on ristiriita kahden näkökannan välillä. Toisaalta ajatellaan, että on liiallista inhimillistämistä. Jo Aristoteles kirjoitti, että eläimet on tehty ihmistä varten. 1600-luvulla Descarteskin sanoi, että eläimet ovat koneen kaltaisia. Toisaalta otetaan esille näkökulma siitä, että delfiinejä alistetaan stressaavaan käsittelyyn ja pidetään pienissä altaissa, jotka vastaavat murto-osaa niiden luonnollisesta alueesta.
Virjamon mukaan asenteet ovat muuttuneet siihen suuntaan, että nykyään on yhä hyväksyttävämpää puolustaa eläinten oikeuksia kuin kieltää niiden olemassaolo tai merkitys.
– Nykyään kukaan ei kiellä eläimen kykyä kärsimykseen. Sitä saatetaan vähätellä, mikäli ihmisen taloudelliset ja muut intressit ovat ristiriidassa sen kanssa.
Muutoksen taustalla on muun muassa tieteellisen tiedon lisääntyminen, Virjamo toteaa. On esimerkiksi löydetty yhtäläisyyksiä ihmisten ja delfiinien käytöksessä.
– Muiden lajien parissa on tehty tutkimuksia, joissa on havainnoitu niiden tunteita, työkalujen käyttöä ja altruismia. Esimerkiksi delfiinit ovat käsittääkseni luonteeltaan sosiaalisia ja nimevät lajitovereitaan vihellysten avulla.
Eläinteologiassa on ajateltu, että viattoman luontokappaleen kärsimys vertautuu Kristuksen kärsimykseen, Virjamo taustoittaa.
– Se tekee kaltoin kohtelun erityisellä tavalla vääräksi. Esimerkiksi eläinteologien mukaan Raamatussa Kristuksen lampaaseen vertaamisen on tarkoitus herättää meissä empatian tunteita.
Jotkut ovat muistuttaneet delfiinien siirron aiheuttaman kohun aikana, että olisi moraalisesti aiheellisempaa puhua Syyrian sodan uhreista kuin eläintarhasta toiseen siirrettävistä neljästä delfiinistä.
Virjamon mukaan eläinten kärsimys ja niiden oikeuksista puhuminen ei vie tilaa ihmisoikeuksia käsitteleviltä puheilta.
– Monet eläin- ja ihmisoikeuksia koskevat kysymykset liittyvät yhteen niin, että niitä kannattaisi käsitellä yhdessä. Siten ymmärrettäisiin, mitä ongelmia taustalla on. Esimerkiksi länsimaisen lihan tehotuotannon seurauksena kehitysmaiden ruokatuotanto uhkaa vääristyä. Soijaa viedään eläimille, vaikka se kelpaisi ihmisille syötäväksi.
Delfiineistä puhutaan myös yksinkertaisesti siitä syystä, että niistä on olemassa hyvä tarina johon eläytyä, Virjamo muistuttaa.
– On helpompi tuntea empatiaa yksittäistä tarinaa kuin kaukaisia abstrakteja ilmiöitä, kuten sotaa ja konflikteja, kohtaan. Se ei ole mitenkään hyvä tai paha asia vaan kertoo siitä, millaisia me ihmiset olemme.
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva. Särkänniemen delfiinit Leevi, Delfi, Veera ja Eevertti aloittivat sunnuntaina totuttautumisen uuteen delfinaarioon Attica Parkissa Ateenan lähellä.
Lue myös:
Nyt on puunhalausviikko – Ekoteologi: Puiden halaaminen on hyödytöntä ja siksi tärkeää
Essee: Ympäristöahdistus tuo kirkoille tehtävän
Ripareilla pohditaan myös eläinten merkitystä
Ilmoita asiavirheestä