Suomen evankelis-luterilainen kirkko otti uuden pohjoissaamenkielisen Raamatun eli Biibbalin virallisesti käyttöön eilen sunnuntaina. Uutta käännöstä juhlittiin Utsjoella, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Jo viikkoa aiemmin käännöstä juhlittiin Norjan Kautokeinossa.
– Onhan se ilonkyynelten paikka, Oulun hiippakunnan saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio sanoo.
Hän oli mukana juhlamessussa sekä Kautokeinossa että Utsjoella. Utsjoella juhlamessun toimittivat arkkipiispa Tapio Luoma ja Oulun piispa Jukka Keskitalo yhdessä Erva Niittyvuopion ja saamelaisten papin Mari Valjakan kanssa.
Yhteispohjoismainen hanke pohjoissaamenkielisen Raamatun julkaisemiseksi alkoi vuosituhannen vaihteessa Suomen, Norjan ja Ruotsin pipliaseurojen yhteistyönä. Pohjoissaamea puhutaan kaikkien kolmen valtion alueella.
Käännöshanke on historiallinen, sillä pohjoissaamella ei ole ollut yhteistä kirjallista kieltä. Nyt julkaistu Raamattu on tähän asti laajin pohjoissaamenkielinen tekstikokoelma, jonka kielimuoto on hyväksytty niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin.
Edellinen koko Raamattu pohjoissaameksi oli vuodelta 1895. Käännös tehtiin Norjassa tanskankielisen käännöksen pohjalta. Sen kielessä näkyy vanhan tanskan ja norjan vaikutus.
– Sen ymmärtäminen on vaatinut skandinaavisen kielen osaamista, Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila sanoo.
Uuden käännöksen valmistumisella on suuri merkitys kirkon työssä, Erva Niittyvuopio kertoo. Käännöksellä on merkitystä myös saamelaisten identiteetille.
– Meillä on nyt kokonainen Raamattu. Olemme olemassa ja kokonaisina Suomen kirkon elämässä.
Lue lisää raamatunkäännöstyöstä saamen kielille torstaina 5.9. ilmestyvästä Kotimaasta.
Kuva: Suomen Pipliaseura. Utsjoen kirkossa vietettiin juhlamessua sunnuntaina 1.9.
Lue myös:
Kirkolliskokous hyväksyi pohjoissaamenkielisen raamatunkäännöksen – edellinen oli vuodelta 1895
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.