Simo Peura oli huolestunut papiston laimeasta kiinnostuksesta Raamatun lukemiseen. Peuran mukaan kirkon työntekijöiden keskuudessa tarvitaan nyt heräämistä Raamatun käyttöön ja hengelliseen lukemiseen.
Puheessaan Peura viittasi Akavan kirkollisten liittojen jäsenkyselyyn vuodelta 2010, joka osoitti, että mitä nuoremmista teologisiin tiedekuntiin pyrkivistä oli kyse, sitä vähemmän he lukevat Raamattua. Kyselystä käy myös ilmi, että vanhemmat papit lukevat Raamattua ahkerammin kuin nuoremmat, ja että miespapit lukevat Raamattua naispappeja aktiivisemmin.
– Tuloksista näkyy, millaisia työtehtäviä papit arvostavat. Konservatiiveina itseään pitävien mielestä Raamatun lukeminen ja opettaminen on 94 %:lle erittäin tärkeä työtehtävä, kun taas teologisesti itseään liberaaleina pitävistä vain 39 %:lle. Samanlainen on tulos lähetystyön ja evankelioimisen kohdalla, Peura referoi kyselyä.
Peuran mukaan kirkossa ollaan tilanteeseen, jossa sen työntekijöiden joukossa tarvitaan heräämistä Raamatun käyttöön ja sen hengellisen lukutaidon opettelua.
– Mikael Agricolan mukaan papin tehtävä on rukoilla, studeerata ja saarnata. Näin neuvoessaan hän toteutti luterilaisen uskonpuhdistuksen yhtä keskeistä pyrkimystä. Kirkon työntekijän ja erityisesti papin virkatehtävä on viipyä pyhän Raamatun äärellä, tutkia sitä rukoillen ja sitten julistaa evankeliumia. Jos tämä tehtävä kovasti ohentuu, on kysyttävä, vieläkö pappi hoitaa hänelle uskottua virkaa. Pappi on lisäksi esikuva seurakunnalle.
– Jos papit eivät arvosta Raamatun lukemista ja opettamista, seurauksena on Raamatun tuntemuksen oheneminen seurakuntalaisten keskuudessa. Kirkon lähetystehtävä vaikeutuu niin Suomessa kuin muualla maailmassa, Peura sanoi puheessaan.
Ilmoita asiavirheestä