– Oleellisimmat asiat elämässä eivät ole kaupan. Jumalan armo ei ole kaupan, kiteytti piispa Kaarlo Kalliala Reformaation merkkivuoden avajaisjumalanpalveluksen johdantosanoissa. Messu toimitettiin Turun tuomiokirkossa.
Saarnassaan Kalliala jatkoi samaa teemaa toteamalla, ettei Jumalan kanssa voi käydä kauppaa, sillä Hän omistaa jo kaiken.
Turun tuomiokirkon merkkivuoden avajaisjumalanpalvelus ja juhlaseminaari käynnistivät sunnuntaina ensi vuoden lokakuun loppuun kestävän tapahtumasarjan. Iso osa merkkivuoden tapahtumista painottuu Turkuun, vaikka satoja tilaisuuksia järjestetään myös eri puolella Suomea.
Merkkivuoden aloitusseminaarin alustukset painottuivat historiaan. Alustuspuheenvuorot käsittelivät muun muassa kirjakulttuurin murrosta, oikeuslaitoksen ja hallinnon reformaatiota sekä kirjakielen historiaa.
Merkkivuosi korostaa sitä, että tarkoituksena on katsoa myös nykypäivään ja tulevaisuuteen. Avajaisseminaarin historiaa korostava näkökulma oli kuitenkin perusteltu, sillä menneisyyttä tuntematta tämän päivän reformaatiota koskevat näkemykset voivat jäädä ohuiksi.
Arkkipiispa Kari Mäkinen puhui omassa alustuksessaan hitaasta ja loivasta reformaatiosta. Alustuksessa näkyi arkkipiispan taito vetää suuria ja syviä linjoja.
Mäkinen sanoi, että reformaatio toteutui loivana Itämeren pohjoisilla rannoilla. Kirkon muutoksia enemmän ihmisiä järkyttivät sellaiset muutokset kuin tulipalot, kulkutaudit ja katovuodet.
– Niiden keskellä kirkollisesta elämästä etsittiin turvaa ja lohtua. Olennaisinta oli, että seurakuntien elämä jatkui ja papit pysyivät paikoillaan.
Arkkipiispa totesi, että aikoinaan kansallinen identiteetti Suomessakin kiinnittyi luterilaisuuteen. Kirkolla oli oma roolinsa tämän identiteetin rakentajana.
– Viime aikoina tässä suhteessa on tapahtunut muutos. Suomalaiset ovat osa maailmanlaajaa luterilaisten yhteisöä, jonka painopiste on etelässä.
Arkkipiispa puhui myös reformaation kahdesta katseesta, vallan katseesta ja matalasta katseesta. Lukutaito ja herätysliikkeiden synty ravistelivat hierarkkista järjestystä. Reformaation korostus yhteisvastuullisuudesta johti vähitellen siihen, että kirkon käynnistämät sairaanhoito ja köyhäinhoito tulivat julkisen vallan hoidettaviksi.
– Vallankäyttäjien on katsottava niitä silmiin, jotka ovat kaikkein matalimmalla. Siemenet tähän kylvettiin luterilaisessa reformaatiossa, vahvan valtion ja matalan katseen reformaatiossa.
Merkkivuoden avajaispäivä jatkui Turun tuomiokirkossa urkutaiteilija Markku Hietaharjun suururakalla. Hän esittää merkkivuoden aikana kaikki Johann Sebastian Bachin urkuteokset.
Kuva: Timo Jakonen. Turun piispa Kaarlo Kalliala reformaation merkkivuoden avajaisjumalanpalveluksessa.
Lue myös:
Pääkirjoitus: Uudistus vailla vertaa
Ilmoita asiavirheestä