Palkittu uskonnonopettaja: ”On realismia, että tulevaisuudessa yhteinen katsomusopetus on pakollista

Suomen tietokirjailijat ry palkitsi oppikirjailijoita opetusalan Educa-messuilla Helsingissä viime lauantaina. Yksi palkituista oli helsinkiläisen Ressun lukion uskonnon ja psykologian lehtori Johanna Jämsä. Hän on ollut tekemässä lukion uskonnon Arkki– ja Uusi Arkki -kirjasarjaa 1990-luvulta alkaen.

Miten sinusta tuli opettaja?

– Uskonto ja psykologia kiinnostivat minua koulussa. Opiskelin kasvatustiedettä ja hain sitten teologiseen. Syy-seuraussuhteiden pohtiminen on minulle luontevaa. Mieheni sanoi, että on sama, mitä opiskelen, sillä opettaja minusta tulee kuitenkin. Taisin olla samaa mieltä.

Aloitit opettajana vuonna 1993. Miten uskonnonopetus on muuttunut sen jälkeen?

– Yhteiskunnan maallistuminen näkyy myös koulussa. Monille opiskelijoille aiemmin perustietoina pidetyt asiat ovat lukioon tullessa uusia. Positiivista on, että opetussuunnitelmissa on siirrytty yksityiskohdista laajempiin kokonaisuuksiin. Ylioppilaskirjoitukset eivät voi enää ohjata tuntityöskentelyä, sillä ainereaalin myötä uskonnon kirjoittajien määrä on vähentynyt merkittävästi.

Mitä mieltä olet uskonnon uudesta opetussuunnitelmasta?

– Uskonnossa on nyt kaksi pakollista kurssia. Ensimmäisessä on uskontotieteellinen näkökulma, toisessa perehdytään kristinuskoon eri puolilla maailmaa. Yllättävää on, että oman maailmankatsomuksen pohdintaa ei ole opetussuunnitelmassa mukana. Lukiomme on mukana tuntijakokokeilussa, jossa pakollisia uskonnon kursseja on vain yksi. Sen saa valita vapaasti. Lukion voi siis käydä ilman, että tietää mitään kristinuskosta, juutalaisuudesta tai islamista. Se on ongelma.

Miten oppimateriaalit ovat muuttuneet vuosien kuluessa?

– Pohjatietojen erot pitää ottaa huomioon: on oltava eritasoisia aineistoja ja tehtäviä. Kirjan lisäksi tehdään digitaalista materiaalia. Se tuo uusia hienoja mahdollisuuksia opiskelijan aktivoimiseen. Verkkoryhmissä uskonnon opiskeluun tulee katsomuksellista pohdintaa, vaikkei sitä opetussuunnitelmassa olisikaan. Koulujen digitalisaatiota ei pidä kuitenkaan ihannoida sinisilmäisesti. Tärkeintä on aina opiskelijan kohtaaminen.

Palkinnon myöntäjät luonnehtivat sinua alati uudistuvaksi oppikirjailijaksi, joka on syvällisesti perehtynyt opettamiinsa aineisiin. Miten oppimateriaalien tekeminen on vaikuttanut työhösi opettajana?

– Työryhmämme ajatuksena on ollut opiskelijan innostaminen. Olen saanut valtavasti inspiroivista työryhmistä. Oppimateriaalien tekeminen on selkeyttänyt sitä, mitä haluan painottaa omassa työssäni. Palaute kollegoilta eri puolilta maata on ollut palkitsevaa.

Miten katsomusopetus pitäisi järjestää tulevaisuudessa?

– Lukion kursseista toinen voisi olla yhteistä katsomusopetusta ja toinen oman uskonnon opetusta. Lukion ykköskurssissa on paljon sellaista, mikä sopii myös elämänkatsomustiedon opiskelijoille. On realismia ajatella, että tulevaisuudessa yhteinen katsomusopetus on pakollista ja oman uskonnon opiskelu valinnaista.

Suomen uskonnonopettajain liiton 
talvipäivät järjestetään 4.2.

Kuva: Jukka Granström. Helsinkiläisen Ressun lukion lehtori Johanna Jämsä on uskonnon ja psykologian oppimateriaaleja tehdessään tavannut kollegoita eri puolita maata. – Se on ollut rikastuttavaa, Jämsä sanoo.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTeologia.fi: Suomen juutalaiset ja tataarit taistelivat Suomen puolesta
Seuraava artikkeliTurun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä

Ei näytettäviä viestejä