Suomen Lähetysseura lähetti tällä viikolla kehitysministeri Kai Mykkäselle ja ulkoministeri Timo Soinille kipakan kirjeen. Ministereitä pyydetään ottamaan kantaa siihen, syrjiikö Suomen viisumipolitiikka köyhiä.
Kirje liittyy nepalilaisen alakastisen Sangita BK:n tapaukseen. Hän ei saanut viisumia seurakuntavierailua varten, koska köyhän hakijan pelättiin jäävän Schengen-alueelle. Sangita BK opiskeli kotimaassaan Lähetysseuran kummiohjelman tuella.
Kirjeen toinen allekirjoittaja on Eettisen kaupan puolesta ry, jonka intialaisten vieraiden viisumihakemus evättiin viime syksynä.
Suomen Lähetysseuran ja Eetti ry:n mukaan viisumikäytäntö estää kehityspoliittisen toimenpideohjelman toteutumista ja asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan taloudellisen tilanteen perusteella.
”Asianmukaisesta kutsusta ja tositteista huolimatta viisumi useasti evätään niiltä hyödynsaajilta, joilla ei ole varallisuutta tai vakituista työsuhdetta kotimaassaan. Köyhyydestä tulee syrjinnän väline, joka estää vapaan liikkuvuuden myös tilanteissa, joissa ei ole perusteltua syytä epäillä, että henkilö ei palaisi omaan kotimaahansa vierailun jälkeen”, kirjeessä sanotaan.
Ulkoministeriöstä kerrotaan Kotimaa24:lle, että kirjeeseen perehdytään huolella ja ministerit vastaavat siihen.
Harjun seurakunnan lähetyssihteeri Laiho: ”Koen suurta häpeää”
Tampereen Harjun seurakuntaan vierailulle kutsuttu Sangita BK on 21-vuotias nepalilainen nainen, joka on kotoisin syrjäisestä Mugun piirikunnasta Luoteis-Nepalista. Hän on syntyperältään dalit.
‒ Harjun seurakunta on pitkään tukenut kummityötä Nepalissa. Halusimme kutsua sieltä kummioppilaan ja tehdä lähetyskasvatusta hänen kanssaan vierailemalla eri tilaisuuksissa. Ajatuksena oli, että hän kertoisi kummityön tärkeydestä maassa, jossa kastilaitos edelleen polkee köyhien ja kastittomien dalitien asemaa, Harjun seurakunnan lähetyssihteeri Riitta Laiho kertoo.
Hän sanoo olevansa surullinen ja pettynyt Suomen Nepalin-suurlähetystön harjoittamaan viisumipolitiikkaan.
‒ Innokkaan ja älykkään nuoren kristityn todistus muutoksen mahdollisuudesta jäi kuulematta. Koen suurta häpeää maani harjoittaman politiikan vuoksi. Sangita ei päässyt tapaamaan Suomessa sponsoreitaan. Tilalle tuli suru ja kasvojen menettäminen yhteisössä, Laiho toteaa.
‒ Mielestäni on aivan eri asia kertoa toisten kokemuksesta kuin kuulla se häneltä itseltään.
Suomen Lähetysseuran kummikoordinaattori Mandira Awale sai viisumin ja saapui suunnitellusti Suomeen alkuviikosta. Hän on vieraillut muun muassa kouluissa, iltapäiväkerhoissa ja rippikoulussa.
Kuva: Olli Seppälä. Suomen Lähetysseuran Lähetystalo Helsingin Tähtitorninmäellä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä