Kari Mäkisen eilen keskiviikkona julkistama ilmoitus laskea arkkipiispan sauva aloitti oitis keskustelun hänen seuraajastaan. Todennäköinen seuraaja tulee nykyisestä piispakunnasta. Ainakin niin on itsenäisyyden aikana useimmiten ollut tapana.
Kari Mäkinen oli Turun arkkihiippakunnan piispa ennen kuin hänet valittiin arkkipiispaksi.
Jukka Paarma ei ollut ennen arkkipiispaksi tuloaan piispa, vaan Turun tuomiorovasti.
John Vikström oli ennen arkkipiispuutta Porvoon hiippakunnan piispa.
Mikko Juva ei ollut piispa, vaan tuli arkkipiispaksi yliopistosta.
Martti Simojoki oli ennen Turkua piispana Mikkelissä ja Helsingissä.
Ilmari Salomies oli ennen arkkipiispuutta Mikkelin hiippakunnaksi muutetun Viipurin hiippakunnan piispa.
Aleksi Lehtonen oli Tampereen piispa ennen valintaansa Turkuun arkkipiispaksi.
Erkki Kaila oli Viipurin hiippakunnan piispa ennen muuttoa Turkuun.
Lauri Ingman tuli arkkipiispaksi yliopistosta. Sitä ennen hän oli muun muassa kaksi kertaa Suomen pääministeri.
Gustav Johansson oli arkkipiispana Suomen itsenäistyessä 1917. Sitä ennen hän oli ollut Kuopion ja Savonlinnan hiippakuntien piispa.
***
Historia ja todennäköisyys siis kertovat, että vuonna 2018 aloittava uusi arkkipiispa on jo nyt vihitty piispaksi jossain päin Suomea. Kirkollinen keskustelu (muun muassa Kirkko ja kaupunki -lehti) kuikuilee juuri nyt Kuopion, Porvoon, Mikkelin ja Espoon suuntaan. Jari Jolkkosta on pidetty jo pitkään vahvana ehdokkaana, samoin Björn Vikströmiä. Myös Seppo Häkkisen puolesta liputtavia löytyy. Tapio Luoman nimi saattaa olla nousussa.
Hufvudstadsbladet kysyi asiaa Vikströmiltä ja otsikoi jutun, että Vikström harkitsee ehdokkuutta. Vikström on sanonut myös aikovansa luopua Porvoon piispuudesta sen jälkeen, kun hän on ollut piispana noin kymmenen vuotta. Vikströmistä tuli piispa 2009.
***
Jos luottaa todennäköisyyksiin, uuden arkkipiispan pitäisi olla syntynyt Uudessakaupungissa. Sieltä ovat nimittäin kotoisin arkkipiispat Lehtonen ja Simojoki. Kukaan edellä mainituista nykyisistä piispoista ei tosin ole syntyisin Vakka-Suomesta, jossa nykyinen Autotehdaskaupunki sijaitsee. Lisäksi arkkipiispan uusi vaalitapa antaa muun Suomen äänille enemmän painoa kuin länsirannikkolaisten äänille.
Mutta kuten yllä oleva lista osoittaa, kymmenestä itsenäisyyden ajan arkkipiispasta kolme on valittu ilman aiempaa piispuutta. Sekin mahdollisuus on siis olemassa.
Kuva: Olli Seppälä. Piispantalo Aurajoen rannalla saa ensi vuonna uuden asukkaan.
Lue myös:
Arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle kesäkuussa 2018 – piispanvaalin aikataulu jo selvillä
Arkkipiispan vaalitapa muuttuu
Demokraatti kysyi Ilkka Kantolalta kiinnostusta arkkipiispan virkaan
Ilmoita asiavirheestä