Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll ja Enontekiön kunnanjohtaja, entinen maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jari Rantapelkonen tutustuivat viime vuonna noin sadan suomalaisnuoren ajatuksiin turvallisuudesta.
Nuoria haastateltiin esimerkiksi siitä, millaiset asiat vaikuttavat heidän turvallisuuden tunteeseensa ja millaisia uhkia he näkevät edessään.
Tutkimuksen tulokset ja niiden pohjalta kirjoitetut teesit julkaistiin tiistaina kirjana Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus (Docendo).
Uskonto ja kirkko eivät nousseet nuorten keskusteluissa esiin lainkaan.
‒ Tämä oli yllätys. Oletin, että johonkin suurempaan uskominen olisi tullut esille, Limnéll kertoo.
Limnéll arvelee, että uskonto on jäämässä nuorten elämässä marginaaliin. Tai sitten nuoret ovat tyytymättömiä kirkkoon, esimerkiksi sen aktiiviseen rooliin yhteiskunnallisissa ja poliittisissa kysymyksissä. Arvailujen sijaan tarvittaisiin Limnéllin mielestä lisää tutkimusta, joka selvittäisi muutoksen syitä.
Vakavin uhka tulee sisältä
Nuorten käsitykset Suomen turvallisuusuhkista osuivat monessa kohdin yksiin professorin omien näkemysten kanssa.
‒ Minulla ja nuorilla on sama ajatus siitä, että Suomen vakavin uhkakuva tulee Suomen sisältä. Se on yhtenäisyyden rapautuminen. Kun tämä tapahtuu, olemme alttiimpia ulkoisille uhkatekijöille.
Yhtenäisyyttä tulisi Limnéllin mielestä vahvistaa esimerkiksi puolustamalla yhteiskuntaa, jossa hyvä terveydenhuolto ja koulutus ovat kaikkien saatavilla.
Tasa-arvo ja yhdenveroisuus ovat hänen mukaansa yhtenäisyyden perusta.
Turvallisuus on tunne
Tutkimuksessa haastatellut nuoret sanoittivat turvallisuutta eri tavalla kuin valtion turvallisuusanalyysit. Nuoret eivät juurikaan pohtineet maailmanpolitiikkaa tai suurvaltasuhteita vaan omaa olotilaansa arkensa keskellä. Turvallisuus on heille turvallisuudentunnetta.
Käytännölliset suomalaiset keskittyvät yleensä paljon faktoihin. Siis siihen, miten asiat ovat, eivät siihen, miten he ne kokevat.
Limnéll muistuttaa, että turvallisuus on monen tekijän muodostama kokonaisuus. Siinä yhdistyvät todellisuus, tunne, sietokyky ja kulttuuri.
‒ Jos turvallisuutta halutaan parantaa, on kiinnitettävä huomio näihin kaikkiin. Turvallisuus on aina myös hyvin henkilökohtainen subjektiivinen tunne ja mielikuva.
Tähän liittyy myös kansakunnan henkinen kriisinsietokyky, joka on yhteiskunnalle elintärkeää.
Limnéll ja Rantapelkonen havaitsivat tutkimuksessaan nuorten asuinpaikan vaikuttavan siihen, mikä nuoria huolestuttaa.
Itäsuomalaiset pelkäävät Venäjää, pääkaupunkiseudulla asuvat ovat huolissaan omasta turvallisuudestaan, Pohjois-Suomessa huolettaa maahanmuutto ja poliisin sekä muiden viranomaisten liian pienet resurssit.
Sekä henkilökohtainen että Suomen turvallisuus koettiin parhaana Länsi-Suomen nuorten parissa.
Lue tämän viikon Kotimaa-lehdestä Jarno Limnéllin haastattelu, jossa hän kertoo muun muassa suhteestaan uskontoon ja haastaa kirkon keskusteluun ihmisyydestä koneen ja ihmisen välisen rajan hämärtyessä.
Kuva: Jukka Granström
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.