Askel-lehden artikkelissa pohditaan miksi juutalaiset menestyvät tieteen ja taiteen aloilla. Kaikista yli 110 vuoden ajan jaetuista Nobelin palkinnoista 22 prosenttia on mennyt juutalaisille. Miten on mahdollista, että yli viidesosa palkituista kuuluu ihmisryhmään joka edustaa määrältään ainoastaan kahta promillea maapallon väestöstä?
Ensimmäiseksi syyksi menestykselle artikkelissa esitetään sitä, että juutalaisten piirissä on aina arvostettu lukeneisuutta. Toisaalta juutalaiseen koulutusperinteeseen kuuluvat tieteen keskeiset arvot, kuten kyseenalaistaminen sekä älyllinen pohdiskelu.
Helsingin juutalaisen koulun rehtori Daniel Weintraub nostaa mahdollisten vaikuttavien tekijöiden listalle myös koko juutalaisen tradition keskustelevan ja väittelevän perusluonteen.
– On teesi, sitten antiteesi ja kenties synteesi. Tämä esimerkiksi marxilaisessa ajattelussa tuttu metodi on kovin juutalaiselta tuntuva, Weintraub pohtii Askel-lehdessä.
Juutalaisten kansan hajoaminen eri puolille maailmaa on asiantuntijoiden mukaan edistänyt kouluttautumista. Historiallisesti katsoen opiskelu on tarjonnut reitin eteenpäin pääsyyn ja toimentuloon syrjityn vähemmistön keskuudesta.
Muiden kansojen keskuudessa vaikuttava juutalainen vähemmistö on oppinut monikieliseksi ja tämä on auttanut muiden kansojen tapojen omaksumisessa monipuolistaen ymmärrystä maailmasta. Tavallista laajempi kielitaito on mahdollistanut pitkään vain harvojen herkkua olleen matkustamisen. Matkustamista edesauttoi myös se, että juutalaisyhteisöjä oli jo varhaisessa vaiheessa eri puolilta Eurooppaa, Afrikkaa ja Aasiaa.
Lue toimittaja Jussi Rytkösen laaja artikkeli sekä juutalaisten menestyjien lista tuoreesta Askel-lehdestä.
Ilmoita asiavirheestä