Rauhan Asema -mediatoimituksen toimituspäällikkö, pastori Mikko Salmi vastaa isänsä, piispa Samuel Salmen
Kotimaa24:n
haastattelussa esittämiin näkemyksiin kuumana käyvässä lähetystyökeskustelussa.
Oulun seurakuntayhtymän tiedottaja Rebekka Naatuksen
Kotimaa-lehdessä omissa nimissään julkaistusta kolumnista alkanut keskustelu lähetystyöstä sai piispa Salmen luonnehtimaan Naatuksen näkemyksiä murrosikäisellä otteella kirjoitetuksi. Mikko Salmi sanoo nyt Kotimaa24:lle, että murrosikäisyys ei ole kirkon ongelma vaan staattinen keski-ikäisyys.
– Jeesus oli kolmekymppinen. Hän olisi ajatuksineen todennäköisesti päässyt mukaan piispan murrosikäisten listalle, Mikko Salmi arvelee.
Hän kuitenkin lisää, ettei itse ajattele lähetystyöstä samalla tavalla kuin Rebekka Naatus, vaikka pitää tämän puheenvuoroa tärkeänä.
Mikko Salmi puuttui tämän viikon Sana-lehden kolumnissaan kirkolliseen anteeksipyytämisen kulttuuriin, jota hän pitää erikoisena. Sen yhteydessä hän valitsi myös esimerkikseen piispa Salmen ja anteeksipyynnön saamelaisille.
– Kirkossa on helppo valita etäisiä esimerkkejä. En halunnut etäännyttää vaan puhua asiasta, joka mielestäni on kipeä. Meillä kirkko-organisaatio on hyvä katsomaan taaksepäin. Puhutaan asioista, joita voi tavallaan turvallisesti pyydellä anteeksi, koska ne eivät ole kenellekään henkilökohtaisia. Siinä, miten tätä päivää puolestaan eletään, tuntuu olevan suuria vaikeuksia, Mikko Salmi jatkaa Kotimaa24:lle.
Mikko Salmen mukaan esitetty anteeksipyyntö sai saamelaisilta ristiriitaisen vastaanoton. Silti piispa Salmi nosti sen vuoden kohokohdaksi, hän totesi Sanan kolumnissaan. Mikko Salmi sanoo kummeksuvansa, että torjuttu anteeksipyyntö saa näin ison arvon.
– Eikö se jo kerro, että asiaa ei tehty oikein? Meidän täytyy olla syvästi pahoillamme ja ottaa opiksi historian virheistä, mutta kuka oikeasti voi anteeksi pyydellen asettua esimerkiksi 1930-luvun Suomeen, sen ajan syihin ja niiden seurauksiin? Olisi yhtä luontevaa pyydellä anteeksi kirkkona vaikkapa Martti Lutherin antisemitistisiä ajatuksia 1500-luvulta, hän lisää Kotimaa24:lle.
– Anteeksi pyytäminen ja anteeksi saaminen ovat kirkon suurin aarre. Se vapauttaa ja murtaa vihan kierteen. Ei niitä sovi jaella falskisti, Mikko Salmi sanoo.
– Mietin, että historian tonkimisen sijaan kirkossa tehdään lopulta hyvin vähän analyysia siitä kuka tänään, tässä ja nyt tekee organisaatiossa virheitä tai vääriä päätöksiä. Enkä tarkoita kykyä osoittaa sormella, että sinä teit, vaan sitä, että joku oikeasti joskus nostaisi käden ja sanoisi, että minä mokasin, Mikko Salmi haastaa.
– Torjumalla Naatuksen esiin nostamat ajatukset murrosikäisinä ja esittämällä sisällöttömiä anteeksipyyntöjä kirkko-organisaatio tuottaa jatkossakin postuumin ja falskin anteeksipyytelyn kulttuuria. Sadan vuoden päästä kaiketi pyydetään anteeksi sitä, että pyydettiin falskisti saamelaisilta anteeksi ja leimattiin kirkon rakenteita ja käytäntöjä haastanut keskustelu lapselliseksi, Mikko Salmi päättää.
Lue myös: Piispa: ”Murrosikäisellä otteella” kirjoitettu kolumni loukannut ihmisiä
Salmesta Oulun demareiden puheenjohtaja
Lähetyskolumnin laineet lyövät – Piispa: En arvioinut kolumnistin uskoa
Tampereen piispa: Oulusta kuuluu kummia
”Kolumnistin tehtävä on esittää omia näkemyksiä”
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: Salmen anteeksipyyntö ei riitä
Piispa Salmi pyysi saamelaisilta anteeksi
Ilmoita asiavirheestä