-lehden teologisten opintopäivien kyselytunnilla Kauniaisissa piispat Irja Askola ja Simo Peura laitettiin vastaamaan yleisökysymyksen, miksi he uskovat Jumalaan ja onko heidän elämäänsä kuulunut uskonratkaisu.
Helsingin piispa Irja Askola kertoi kävelleensä ujona ja elämäntilanteessaan turvattomana olleena nuorena 8-vuotiaan tyttönä Lauritsalan seurakunnan kirkkoon ja löytäneensä silloisesta kotiseurakunnastaan välittäviä aikuisia. Kirkosta ja seurakunnasta tuli hänelle ikään kuin syli, johon hänet otettiin vastaan.
– Löysin armollisen Jumalan.
Askola kuvasikin viettäneensä seurakuntatalolla aikaansa jopa enemmän kuin kotona. Hän kävi muun muassa pyhäkoulua, oli pyhäkoulun opettajana ja muutoinkin aktiivinen seurakunnassaan.
Askola paljasti Kauniaisilla järjestetyillä opintopäivillä käyneensä Kansanlähetyksen rippikoulun.
Lapuan piispan Simo Peuran uskonelämän käännekohta oli hänen Laukaan seurakunnassa käymänsä rippikoulu, vaikkei hän varsinaisesta uskonratkaisusta puhukaan.
– En voinut olla rippikoulun jälkeen uskomatta, hän kuvasi.
Myöhemmin hän on tunnistanut uskonsa lähtökohdiksi myös kotikasvatuksen, mutta myös esimerkiksi koulun uskonnonopetuksella on ollut vaikutusta.
Peuran koti oli kansankirkollinen, mikään erityinen herätysliike ei siellä vaikuttanut. Hän mainitsi, että hänen isoäitinsä oli vanhoillislestadiolainen.
Simo Peura sanoi tarvitsevansa Jeesus Nasaretilaista:
– Hän on Herrani ja Pelastajani.
– Uskon, koska en voi olla uskomatta.
Ilmoita asiavirheestä