Pirkko Mattila (ps.) muistutti parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa torstaina, että seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä on voimavarojen tuhlausta, niin inhimillisellä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla.
Keskustelun pohjana oli norjalaisen kansanedustajan Håkon Hauglin raportti seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvasta syrjinnästä Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Raportissa tarkastellaan homojen lesbojen, bi- ja transseksuaalien eli niin sanottujen HLBT-ihmisten oikeuksia kokoontumis- ja ilmaisunvapauden osalta.
– Monesti tuntuu olevan helpompaa muuttaa lakeja kuin ihmisten ennakkoluuloja. Itse näen, että kaikenlainen syrjintä on sekä inhimillisten että yhteiskunnan voimavarojen haaskausta ja siksi siitä pitäisi päästä eroon, Mattila sanoi.
Hän pohdiskeli puheessaan myös syrjintäkiellon ja uskonnollisten yhteisöjen omien moraalikäsitysten välistä suhdetta.
– Esimerkiksi Suomen luterilaisessa kirkossa mielipiteet eroavat voimakkaasti siitä, kuuluuko kirkollinen avioliittoon vihkiminen vain naisen ja miehen väliseen suhteeseen. Näissä kysymyksissä meidän pitää kuunnella, mitä eri osapuolilla on sanottavanaan, Mattila totesi.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Neuvoston 47 jäsenmaan parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Mattilan lisäksi kansanedustajat Maria Guzenina-Richardson (puheenjohtaja, sd.), Kimmo Sasi (vpj., kok.), Antti Kaikkonen (kesk.), Anne-Mari Virolainen (kok.) sekä varajäseninä Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Riitta Myller (sd.), Jaana Pelkonen (kok.) ja Jouko Skinnari (sd.).