Tampereen seurakuntien perustama huoltopiste kerjääville EU-kansalaisille herättää niin kiitosta kuin kritiikkiä. Jotkut ovat ihmetelleet, miksi Tampereen seurakunnat käyttää kirkollisveroja kerjäläisten avustamiseen.
Kritiikkiä on tullut etenkin erilaisilla verkkopalstoilla, kertoo Tampereen seurakuntien diakoniajohtaja Matti Helin.
– On sanottu, että diakoniajohtajalla on mopo karannut käsistä. Aika luja uskomus on siihen, että jos näitä ihmisiä auttaa vähänkin, se tuo heti tänne lisää ison määrän kerjäläisiä. Palaute on hyvin tunnevaltaista, Helin kertoo.
Kritiikissä on esitetty muun muassa, että hyvinvointiyhteiskunta pitää ensin huolen omistaan ennen kuin voi auttaa muita.
– Sitten vasta kun täällä on kaikki aivan loistavasti, sitten vasta voitaisiin auttaa muita. Tässä ei ole ihan suhteellisuus pelannut.Tampereen seurakunnat käyttää ensi kesänä 700 euroa huoltopisteen pyörittämiseen. Tuolla rahalla ostetaan saippuaa ja maksetaan sähkö- ja vesikustannukset, joita kerjäläisten vaatteidenpesu ja peseytyminen aiheuttavat. 700 euroa ei ole kovin paljon diakoniakeskuksen yli kolmen miljoonan vuosibudjetista, Tampereen seurakuntien diakoniajohtaja Matti Helin sanoo.
Syntyneessä keskustelussa yleinen pelko on ollut, että huoltopiste lisäisi kerjäläisten määrää Tampereella. Helin ei näe perusteita pelolle.
– Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan vain hyvin pieni osa kerjäläisistä tulee maahan esimerkiksi terveydenhuollon vuoksi. Heidän pääasiallinen tulonsa syy ja tavoite on jokapäiväisen elannon hankkiminen.
– Huoltopisteessä emme anna asiakkaille taloudellista tukea, emmekä käsittele asumiseen liittyviä asioita.
”Kyse on uhrien auttamisesta”
Tampereen seurakuntia on syytetty myös siitä, että auttamalla kerjäläisiä tuetaan samalla järjestäytynyttä rikollisuutta. Helinin mielestä asia on päinvastoin ja kyse on uhrien auttamisesta.
– Teemme huoltopisteeseen liittyen yhteistyötä kaikkien asiaan kuuluvien viranomaisten kanssa, myös poliisin. Jos saamme viranomaisilta yksiselitteistä tietoa siitä, että juuri tämä peseytymismahdollisuus on lisännyt Tampereella rikollisuutta tai tuonut tänne mittavasti lisää kerjäläisiä, arvioimme tilannetta uudelleen, hän lisää.
Helin sanoo ymmärtävänsä kriittisiäkin mielipiteitä. Hänen mukaansa diakoniatyötä ohjaa kirkkojärjestyksen kohta, jossa sanotaan, että apua tulee suunnata sinne missä avun tarve on suurinta ja mihin muu apu ei yllä.
– Nämä ihmiset tulevat käsittämättömän vaikeista oloista, tämä on olemattoman pieni asia mitä teemme heille.
Helin itse ei ole antanut kerjäläisille rahaa eikä aio antaakaan.
– Ei minulla ole huonoa omaatuntoa siitä asiasta. Se olisi järjestelmän tukemista, muut kuin kerjäävät ottaisivat rahasta osan. Muilla tavoilla tuen, mikä auttaa enemmän näitä ihmisiä. Esimerkiksi vanhoja vaatteita voin antaa.
Kahdesti viikossa auki olevalla huoltopisteellä on mahdollisuuksien mukaan jaossa on myös ruokakasseja. Huoltopiste toimii Tampereella päihdetyön päiväkeskus Mustan Lampaan tiloissa syyskuun loppuun saakka.
Ilmoita asiavirheestä