Kari M. Räntilä on hyllytetty papin tehtävien toimittamisesta vaalien ajaksi. Hyllytyksen teki piispainkokous. Räntilä on harmissaan tilanteesta, koska sanoo toimineensa piispa Ambrosiuksen ohjeiden mukaan. Ambrosius kiistää antaneensa sitovia ohjeita.
Kari M. Räntilä vihittiin papiksi vuoden 2010 alussa. Sitä ennen hän kävi piispa Ambrosiuksen ja kirkkoherra Markus Aromaan kanssa keskustelun, jossa Ambrosius linjasi, että pappi joka ei saa seurakunnalta palkkaa, voi toimia politiikassa.
Vihkimisen jälkeen Räntilä, papilliselta nimeltään isä Hariton, ei ole toiminut seurakuntavirassa, mutta on tehnyt papillisia tehtäviä ja saanut niistä toisinaan palkkioita. Hän työskentelee ortodoksisen Analogi-seurakuntalehden päätoimittajana.
– Räntilä ei mielestäni voi vedota kaksi ja puoli vuotta sitten ravintolapöydässä käytyyn keskusteluun, jossa yleisesti pohdittiin kysymystä papin mahdollisuudesta osallistua politiikkaan, Ambrosius sanoo.
Kun keskustelu käytiin, Räntilä oli Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Sittemmin hän on eronnut Keskustasta ja liittynyt Kokoomukseen, jonka ehdokkaana hän Hämeenlinnassa nyt on.
– Joku teki ehdokkuudestani ilmiannon Kuopioon ja kävin arkkipiispa Leon kanssa keskustelua aiheesta. Päädyimme siihen, että luovun vapaehtoisesti papillisista toimista vaalikampanjan ajaksi. Koin, että minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa, Räntilä sanoo.
Arkkipiispa Leon mukaan keskustelu käytiin yhteisymmärryksessä ja sen lopputulos on linjassa kirkon aiempien päätösten kanssa.
– Pappi ei osallistu politiikaan. On toisarvoista onko hän seurakuntavirassa vai ei.
Piispainkokous teki viime tiistaina Räntilän ja arkkipiispa Leon sopimuksen mukaisen päätöksen.
Ambrosiusta tilanteessa ilmiselvästi harmittaa, että Räntilä ei ollut etukäteen ehdokkuudestaan häneen yhteydessä. Vapaaehtoisesta luopumisesta papillisista toimista hän sanoo kuulleensa vasta piispainkokouksessa.
Räntilä puolestaan arvelee, että taustalla on Mitro Revon EU-vaaliehdokkuuden nostattama kohu ortodoksisessa kirkossa 2009. Silloin vedottiin vanhoihin kanonisiin eli kirkko-oikeudellisiin sääntöihin, jotka kieltävät papilta osallistumisen politiikkaan.
– Minuakin koskevan päätöksen oli oltava tiukka, ettei Repo pääse valittamaan omasta kohtelustaan.
Ambrosius oli mukana tekemässä Räntilän hyllytyspäätöstä, vaikka on eri mieltä kanonisten sääntöjen soveltumisesta nykyaikaan.
– Ei niiden pohjalta voi tehdä toimintaohjeita siitä, miten pappi voi osallistua modernissa demokraattisessa yhteiskunnassa politiikkaan. Uskon että lähivuosina kirkko tulee tässä suhteessa avautumaan, Ambrosius sanoo.
Ilmoita asiavirheestä