”Ukko on hän eikä se”

Vaivaisukot Kerimäellä 205 Eero Huovinen puhuessaan tänään Vaivaisukkojen paluu -seminaarin avauspuheessa Kerimäellä.

Vaivaisukkojen vetoavuus johtuu Huovisen mukaan siitä, että he ovat persoonan kaltaisia, ja heillä on ihmisen olennaiset ruumiinosat, pää, silmät, kädet ja jalat.

– Ei kai olekaan väärin puhua ukoista persoonapronominilla. Ukko on hän eikä se.

– Persoonan muodossa vaivaisukko puhuttelee vakavammalla tavalla kuin keräyslista tai –pata – tosin monet niistäkin kohtaamme yhdessä kerääjän ja hänen kasvojensa kanssa. Persoonallisen vetoamisen merkitys on aina ollut vahva tapa puhutella ihmisten omiatuntoja.

Piispa totesi myös, että niin paljon kuin sosiaalisessa mediassa on uusia kommunikaation mahdollisuuksia, mikään ei korvaa kasvotusten tapahtuvaa kohtaamista.

– Face-to-face on enemmän kuin fax-to-fax. Jos jotain tapahtuu – saksalaiseen tapaan sanottuna – ”unter vier Augen”, neljän silmän alla, silloin mukana on lämpöä, aitoutta ja parhaimmillaan rakkautta.

Vaivaisukon voima piilee Huovisen mukaan siinä, että hän yhdistää auttajan ja autetun.

– Inhimillinen hahmo on sama hänellä, joka avaa kukkaronsa, ja hänellä, joka pääsee avun kohteeksi. Vaivaisukot ovat ilmaus ja merkki ihmisten yhteenkuuluvuudesta ja yhteisöllisyydestä. Kuulumme samaan lajiin ja ihmissukuun.

Huovinen pohti myös sitä, miksi vaivaisukot lähes aina ovat miehiä. Tämän hän teki kysymyksin: Onko ukko ukko sen vuoksi, että hän kuvaa niitä, jotka ovat toista sukupuolta suuremman syrjäytymisvaraan alla? Onko ukkojen maskuliinisuuden takana vihje siitä meidänkin ajallemme ominaisesta piirteestä, että miehet ovat alttiimpia yksinäistymään, rapistumaan ja rähjääntymään?

Vai onko ukko ukko sen vuoksi, että hän haluaa vedota niihin, joilla historian kuluessa on ollut valta ja varat hallussaan, siis miehiin. Oliko tarkoitus puhutella erityisesti pitäjän mahtimiesten omiatuntoja? Onko niin, että miesten ympäri puhuminen hyväntekeväisyyteen on haasteellisempi tehtävä kuin naisiin vetoaminen? Onko naisilla luonnostaan herkempi alttius tunnistaa lähimmäisen hätä ja avarampi sydän auttaa tarvitsevaa?

– Myös ukkojen vaivaisuudella voi olla jotakin viisasta sanottavaa meille, jotka mielellämme tuijotamme menestykseen. Aitoon ihmisyyteen kuuluu nimittäin kyky pysähtyä omasta tilanteesta ja asemasta poikkeavan todellisuuden äärelle.

Puheensa lopuksi Eero Huovinen totesi kaikkien olevan vaivaisukkoja ihmisyyden perusolemuksen suhteen.

– Naisia voi lohduttaa sillä, että onhan niitä pari vaivaisakkaakin. Enkä sitä paitsi usko, että vaivaisukot ukkoudestaan huolimatta olisivat kovin sukupuolirajoittuneita. Tärkeintä on muistaa, että Jumala rakastaa vaivaisia, sekä ukkoja että akkoja, kaikkia säätyyn ja kauneuteen katsomatta.

Kerimäen kirkossa on kesän aikana näyttely, jossa on esillä vaivaisukkoja. Seminaari, jossa Huovinen puhui, liittyy näyttelyyn. Näyttelyn suojelijana on Huovisen ohella arkkiatri Risto Pelkonen.

(Kuva: Toivo Loikkanen)

Lue myös: Ukot ja akka: Kerimäen kirkon vaitelias seurakunta

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliValokuvaaja KUA:n Rauhan lähettilääksi
Seuraava artikkeliHeikki Huttunen sai vuoden Euroopan kansalaispalkinnon

Ei näytettäviä viestejä