Keskustan puheenjohtajavaalin yhteydessä mainittu lestadiolainen Rauhan Sana -herätysliike vaikuttaa eräiden suomalaisten nykypoliitikkojen taustalla. Puheenjohtajavaalissa ehdolla oleva kansanedustaja Juha Sipilä on joutunut julkisuudessa selventämään rauhansanalaisia taustojaan. Sipilän ohella keskustan riveissä on myös toinen valtakunnantason poliitikko, jolla on siteitä rauhansanalaisuuteen. Myös kristillisdemokraattien eduskuntaryhmästä löytyy liikkeessä tunnettu poliitikko. Lisäksi valtioneuvostossa on ministeri, jonka sukutausta on ruotsinkielisessä rauhansanalaisuudessa.
Toisin kuin julkisuudessa on paikoin esitetty myös Rauhan Sana, toiselta nimeltään pikkuesikoisuus on lestadiolainen herätysliike. Kirkkohistorian professori Jouko Talosen mukaan liike edustaa maltillista vanhoillislestadiolaisuutta, jonka sisällä on suurempaa näkemyksellistä kirjavuutta kuin Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen SRK:n alaisessa vanhoillislestadiolaisuudessa.
– Rauhan Sana ei ole ajattelultaan ja rakenteeltaan niin yhtenäinen kuin SRK-lestadiolaisuus. Myös yhteisiä piirteitä on säilynyt, koska liikkeet erkanivat toisistaan vuonna 1934, Talonen sanoo.
Selvin dogmaattinen ero SRK-lestadiolaisuuteen on Talosen mukaan seurakuntaopissa. Rauhan sana ei hänen mukaansa valtaosaltaan edusta tiukan eksklusiivista seurakuntakäsitystä. Myös kasteen sakramentista on Talosen mukaan liikkeessä kahta näkemystä.
– Toisaalta Rauhan Sanan piirissä ajatellaan kirkon katekismuksen mukaisesti, että kaste merkitsee uudestisyntymistä. Liikkeessä on kuitenkin esillä myös SRK-lestadiolainen näkemys, jossa ajatellaan lasten syntyvän uskovina, jolloin kaste on seurakuntaan liittämisen sakramentti.
– Poliittinen osallistuminen on Rauhan Sanan piirissä SRK-lestadiolaisuutta laaja-alaisempaa. Kuten SRK-lestadiolaisuudessa, liikkeen suomenkielinen valtalinja on keskustalaista ja kokoomuslaista. SRK-lestadiolaisista poiketen rauhansanalaiset toimivat jonkin verran myös sdp:ssä. Liikkeessä on lisäksi kristillisdemokraattien ja varsinkin ruotsinkielisillä alueilla myös rkp:n kannattajia.
Suomessa Rauhan Sana ei ole liikkeenä yhteiskunnallisesti yhtä vaikutusvaltainen kuin SRK-lestadiolaisuus. SRK:n suviseuroilla on vuosittain 60 000 ihmistä, Rauhan Sanan Suvijuhlien osallistujamäärät jäävät tästä korkeimmillaankin noin kymmenesosaan. Valtaosa liikkeen kannatuksesta sijoittuu Talosen mukaan maantieteellisesti Keski-Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkielisille alueille sekä Länsi-Lappiin, Torniojoen laaksoon.
Ilmoita asiavirheestä