Kun ihminen kuolee, hänet haudataan. Suomalaisessa kulttuurissa hautaaminen ei yleensä käy kädenkäänteessä, vaan vaatii aikaa. Suositus on, että vainaja haudattaisiin 2–4 viikon kuluessa.
Ennen kuin saattoväki kokoontuu arkun äärelle, on tapahtunut paljon sellaista, josta hautajaisvieraat eivät välttämättä ole tietoisia. Ennen hautajaisia täytyy muun muassa hankkia hautauslupa, sopia musiikista kanttorin kanssa ja varata hautapaikka. Paljon tapahtuu vielä hautaan siunaamisen jälkeenkin.
Riihimäen, Janakkalan, Hausjärven ja Lopen seurakunnissa eli entisessä Janakkalan rovastikunnassa, joka on nykyisin osa Hämeenlinnan rovastikuntaa, havahduttiin hautaamiseen liittyviin seurakuntien erilaisiin käytäntöihin. Erot eivät olleet dramaattisia, mutta pientä erilaisuutta esiintyi monin paikoin. Myös omaisilta tuli palautetta, jonka mukaan seurakuntien hautauskäytännöt koettiin monimutkaisiksi.
Hautauspolku on muistilista omaisille
Syntyi ajatus selvittää hautaamiseen liittyvät seurakuntien työprosessit. Vuosina 2016–2018 seurakunnissa toteutettiin kehittämishanke, johon saatiin rahoitusta Työsuojelurahastolta ja Kirkkohallitukselta.
Hanke oli ensisijaisesti KirTekon eli Kirkon työelämäohjelma 2020:n mukainen työyhteisön sisäinen kehittämishanke, mutta siitä on suoraa hyötyä myös omaisille.
– Tärkeää oli herääminen siihen, että mehän teemme samoja asioita eri tavoin. Omaisten kannalta on hankalaa, jos käytännöt vaihtelevat seurakunnittain paljonkin. Tavoitteenamme oli kuvata hautauspolku, josta olisi hyötyä niin omaisille kuin seurakunnillekin, sanoo Janakkalan seurakunnan talouspäällikkö Arja Virtanen, joka oli hankeen toinen vetäjä.
Toinen on Riihimäen seurakunnan talousjohtaja Päivi Jokinen. Hän muistuttaa, että kaikessa hautaamiseen liittyvässä tulee ottaa huomioon vainajaa kunnioittava tapa toimia.
Kolme vuotta hanketyöryhmä tutki ja kirjasi hautaukseen liittyviä asioita sanalliseen ja myös kuvalliseen muotoon.
Hanke kasvoi valtakunnalliseksi, ja lopputuloksena syntyi nettisivusto, joka opastaa omaisia läheisen kuollessa. Polku löytyy jo Riihimäen ja Janakkalan seurakuntien nettisivuilta. Siitä on tehty myös painettu kortti.
– Toivomme, että tämä polku ja kortti auttavat omaisia tekemään asiat oikeassa järjestyksessä, oikealla tavalla. Samalla saa kokemuksen, että asioista selvitään. Polku on omaisille ikään kuin muistilista, mitä kaikkea tulee huomioida kuoleman kohdatessa, Virtanen ja Jokinen sanovat.
Ihmisiä kannustetaan asioimaan suoraan seurakuntien kanssa
Riihimäen ja sen ympärysseurakuntien alueella tuhkausprosentti on 69. Lähin krematorio löytyy Hyvinkäältä. Kaikkiaan alueella on noin 600 hautausta vuodessa.
Innovaatiot hautauspalveluissa -hankkeen lopputulema on korostuneen seurakuntakeskeinen. Hautaustoimistojen rooli on liki sivuutettu, vaikka niiden edustaja oli alussa mukana työskentelyssä. Toiveena oli saada ihmiset asioimaan seurakuntien kanssa suoraan. Kun itse hoitaa hautaamiseen liittyviä käytännön asioita, se voi palvella myös surutyötä.
Tarvittaessa hautaustoimistosta voi ostaa miltei kaiken hautaamiseen tarvittavan palvelun. Hautaustoimistot voivat myös asioida seurakuntiin päin ja tehdä tarvittavat varaukset. Vaikka omaiset pyrkisivät hoitamaan useimmat hautaukseen liittyvät käytännön järjestelyt itse, yleensä hautaustoimistojen kautta hoituvat ainakin arkun ostaminen ja vainajan kuljetukset.
Hanke keskittyy erityisesti lakisääteisiin asioihin
Hanke ei tähtää siihen, että kaikki hautaukseen liittyvä pitäisi tehdä samalla tavalla. Osa käytännöistä on kuitenkin perustellumpia kuin toiset. Ne saattavat säästää aikaa, työvoimaa ja viime kädessä myös rahaa.
Hankkeessa on keskitytty erityisesti lakisääteisiin asioihin kuten hautauslupaan ja haudan hallinta-asioihin. Lisäksi on paljon hautaamiseen liittyviä alueellisia tapoja, kuten se, miten kukat lasketaan arkulle, johon hautapolkukaaviossa ei varsinaisesti otetta kantaa.
Innovaatiot hautauspalveluissa -hanke on Kirkon työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikön Oili Marttilan mielestä hyvä esimerkki työelämän kehittämishankkeesta. Marttila kuului hankeen ohjausryhmään.
KirTeko-hanke oli yhteistoiminnallinen ja sen tulokset ovat jaettavissa ja sovellettavissa valtakunnallisesti.
Riihimäen, Janakkalan, Hausjärven ja Lopen seurakuntien hautauspolku ei ole ensimmäinen yritys mallintaa hautaukseen liittyviä asioita yhdeksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi Seinäjoen seurakunnan verkkosivulta löytyy erillinen Hautausten palvelupolku -dokumentti.
Hautauspolkuun voi tutustua
täällä
.
Kuva: Olli Seppälä. Riihimäen, Janakkalan, Hausjärven ja Lopen seurakunnissa on vuosittain kaikkiaan noin 600 hautausta. Kuva on RIihimäen hautausmaalta.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.