Kommentti: Piispojen palkat herättävät into­himoja, ja niin niiden pitääkin

Kirkon parasta palkkaa nauttii arkkipiispa Tapio Luoma. Se lienee oikein ja kohtuullista. Toiseksi eniten palkkaa puolestaan saa tällä hetkellä Mari Leppänen, joka vihittiin Turun piispaksi vasta 2021. Miksi näin?

Piispojen erikoinen palkkaustilanne nousi esiin Iltalehdessä julkaistussa uskontojournalisti, freelance-toimittaja Samuli Suonpään jutussa. Siitä käy ilmi, että osalle piispoista maksettiin vuosia erehdyksessä liikaa. Uudet piispat saivat suoraan edeltäjiensä palkan, johon sisältyi näiden hankkima henkilökohtainen lisä.

– Tarkoitus oli, että kun piispa vaihtuu, tämä niin sanottu henkilökohtainen lisä poistuu. Nyt on käynyt vuosien varrella ihan puhdas tietokatkos, Kirkkohallituksen työmarkkinaosaston lakimies Timo von Boehm kommentoi Iltalehdessä.

Leppänen esimerkiksi sai suoraan edeltäjänsä Kaarlo Kallialan palkan.

Nyt, kun virhe on huomattu, palkkoja ei alenneta, vaan tasataan suuntaamalla korotuksia sen mukaan, onko piispa saanut liikaa palkkaa. Iltalehden mukaan esimerkiksi Leppäsen palkka nousee vain 0,4 prosenttia mutta Luoman 2,0 prosenttia.

***

Piispojen ja kirkon johtavien virkamiesten palkat ovat oiva silmätikku. On kiusaus rinnastaa heidän palkkansa suoraviivaisesti palkkahaitarin alapäässä olevien kirkon työntekijöiden ansioihin. On ymmärrettävää, joskin populistista, kysyä, kuinka monta lastenohjaajaa voisi ottaa töihin piispan palkalla.

Palkkaerot eivät ole kirkossa likimainkaan samaa luokkaa kuin yksityisellä puolella, jossa kaikkein korkeimpien johtajien palkat ovat kuin taikurin hatusta vetäistyjä.

– Kirkko on ehdottomasti erittäin solidaarinen työnantaja. Kirkossa pienimpien ja suurimpien palkkojen ero on noin kolminkertainen. Suurissa firmoissa ero voi olla kolmikymmenkertainen, Timo von Boehm sanoi Iltalehdessä.

Pitäisikö kirkon toteuttaa vielä solidaarisempaa palkkapolitikkaa? Monien mielestä pitäisi, mutta siinäkin tulevat rajat vastaan. Idealistisinta olisi tasapalkka (ehkä jonkinlaisella porrastuksella) kaikille kirkon työntekijöille, mutta sitä ei taida kukaan vakavissaan ehdottaa.

Arkkipiispan palkka on noin 12 130 euroa kuussa ja kaikkien muiden piispojen peruspalkka 10 000 euron molemmin puolin. Summa on verojenkin jälkeen huomattava. Piispojen välillä palkkaeroja ei juuri ole.

Onko piispa palkkansa ansainnut? On, koska niin on sovittu ja summa on haluttu suhteuttaa muiden julkisen alan organisaatioiden johtajien palkkoihin. Kirkolla on myös omat työmarkkinaneuvottelunsa, joissa saavutetun sopimuksen tuloksena palkatkin määräytyvät.

Tuloerojen kasvu on maailmanlaajuisesti iso ongelma. Se ei johdu niinkään erisuuruisista palkoista vaan suurista pääomatuloista, jotka kasautuvat vain harvoille. Sillä, jolla on, annetaan tuhottomasti lisää.

Suomessakin tuloerot kasvavat jatkuvasti, mutta kehitys on maltillista moneen muuhun maahan verrattuna, vaikka poliittisessa puheessa joskus toista väitetään.

***

Piispojen palkat kiinnostavat. Ehkä niitä kadehditaankin. Piispallisista ansioista on vuosien mittaan uutisoitu muun muassa Kotimaa.fi:ssä verotietojen tullessa julkisiksi.

Toisten palkoista puhuminen ei ole kateutta vaan yhteiskuntakehityksen valvontaa. Liian suuret tuloerot synnyttävät epäoikeudenmukaisuuden ja osattomuuden kokemuksen ja johtavat yhteiskuntamoraalin rapautumiseen.

Myös kirkossa pitää olla utelias siitä, miten sen oma palkkahaitari hönkii.

Lue myös:

Millaiset ovat piispojen palkat? – Katso lista ansio- ja pääomatuloista (2020)

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Kommentti: Piispojen palkat herättävät intohimoja, ja niin niiden pitääkin

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKysely: Suomalaisten hyvän­tekeväisyyteen antama tuki kasvoi – auttamis­halu kohdistuu erityisesti Ukrainaan
Seuraava artikkeliPääkirjoitus: Pyhäjoen kirkko­herralta mallia muutosten sietämiseen

Ei näytettäviä viestejä