Essee: Kun muissa Euroopan kielissä puhutaan religiosta, Suomessa puhutaan uskonnosta – Miten suomalaisen kristityn ajattelu olisi muovautunut, jos käyttäisimme toista sanaa?

Kuuntele juttu:

Ihmettelen, miksi suomen kielessä puhutaan uskonnosta. Yleisin sana Euroopan kielissä on latinasta peräisin oleva religio, jonka alkuperäisillä merkityksillä ei ole juurikaan tekemistä uskomisen kanssa. Uskonto-sanan loi 1848 Paavo Tikkanen Suometar-lehteen. Mikael Agricolasta alkaen oli käytetty sanaa usko ja uskonoppi, jotka Christ-etuliitteellä varustettuna merkitsivät kristinuskoa. On luultavaa, että Tikkasen valinta perustui haluun välttää sitä, ettei loisi uudissanaa…

Lue koko artikkeli

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!
Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLuonto puhuu: Kaupunkiluonto yllätti kulkijan, mutta miten kävi kun apotti hakkautti puut
Seuraava artikkeliKirkko ja minä: Ihminen tarvitsee yhteyttä toisiin kristittyihin – Pekka Räisäsellä on erityinen yhteys Meilahden kirkonkelloihin

Ei näytettäviä viestejä