Pääkirjoitus: Pystymme monimuotoisempiin ratkaisuihin kuin Ranska

Kun Ranskassa syyskuun alussa palattiin kouluihin, vastassa oli uusi sääntö. Joidenkin musliminaisten käyttämä vartalon peittävä abaya-asu on nyt kielletty julkisissa kouluissa. Kielto johti siihen, osa kouluun tulleista tytöistä vaihtoi vaatteitaan, 67 tyttöä palasi kotiin.

Ulkomailla Ranskan abaya-kieltoa on kauhisteltu. Ranskassa se aiheutti jonkin verran protesteja. Mutta neljä viidestä ranskalaisesta tukee kieltoa. Se lisää ranskalaisten mielestä tasa-arvon toteutumista.

Abayan kieltäminen juontuu ranskalaisesta tunnuksettomuuden periaatteesta, joka on ollut voimassa vuodesta 1905 lähtien. Se tarkoittaa sitä, että Ranskan valtio on puolueeton uskontojen ja muiden katsomusten suhteen. Alun perin periaatteen ideana on ollut vetää rajaa valtion ja katolisen kirkon valtapyrkimysten väliin. Käytännössä sitä toteutetaan esimerkiksi niin, että julkisissa kouluissa ei anneta uskonnonopetusta eikä uskonnon niissä pidä näkyä ulkoisesti. Jo aiemmin julkisista kouluista on kielletty musliminaisten huivit, hindumiesten päähineet ja ristikorut.

Uskontojen kanssa toimiminen on monikulttuuristuvassa maailmassa haasteellista. Sitähän Suomessakin jatkuvasti pohditaan. Käytännössä ongelma tiivistyy meilläkin varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Paljonko uskonto saa olla esillä, ja mikä uskonto, vai eikö saa olla lainkaan?

Äkkiseltään ajateltuna helpointa on ratkaista ongelma kuten ranskalaiset: uskonto pois näkyvistä yksityisasiaksi. Silloin säästyisi ainakin uskonnottomien usein hyvin voimakkaasti esitetyiltä vaatimuksilta. Samalla on hyvä huomata, että Suomessa uskontokunnat toimivat varsin hyvässä yhteistyössä keskenään ja tukevat toisiaan. Se tarjoaa hyvän lähtökohdan uskontojen roolin miettimiselle.

Olennaisin kysymys on kuitenkin se, mitä uskonnot merkitsevät lapsille ja nuorille. Uskontojen tuntemus on tärkeää, jotta osaa toimia moniarvoisessa nykymaailmassa. Mutta uskonnot ovat myös mielikuvituksen ja luovuuden rakennusainetta. Niiden pohtiminen ja niistä keskusteleminen on kehittänyt ihmisen abstraktia ajattelua ja myös keskustelutaitoja jo muinaisilta leiritulilta lähtien. Sitä ei pidä väheksyä vaan etsiä meilläkin uutterasti parempia ja monimuotoisempia ratkaisuja kuin Ranskassa.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLML:n Krakovan-yleiskokouksen avajaismessun vahva saarna painotti toivoa sekä toimimista – Sakari Löytyn laulu yhteyttä
Seuraava artikkeliKansallispyhättöä korjaamassa – liturginen konsultti Mika K T Pajunen haluaa tehdä Turun tuomiokirkosta sellaisen, että sen huomassa turisteista tulee pyhiinvaeltajia

Ei näytettäviä viestejä