Pääkirjoitus: Jumalanpalvelus ei kiinnosta ja se on johtamiskysymys

Ensimmäinen jumalanpalvelusbarometri julkaistiin viime viikolla. Sen tulokset hätkähdyttivät. Vain 41 prosenttia papeista, jumalanpalveluksen ammattilaisista piti jumalanpalvelusta erittäin tärkeänä työtehtävänä tai itselleen henkilökohtaisesti merkittävänä tapahtumana – 59 prosenttia siis ei.

Vajaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunut merkittävä muutos. Vuonna 2014 liikuttiin vielä yli 70 prosentissa. Barometristä kerrotaan tarkemmin tässä jutussa.

Toisaalta, eihän tämä yllätä. Sunnuntain pääjumalanpalvelusten vähentyvä väkimäärä on ollut pitkään tiedossa. Silti jumalanpalvelusta on korostettu seurakuntaelämän keskuksena.

Parikymmentä vuotta on kirkossa puuhattu jumalanpalvelusuudistusta. Sen ytimessä on ollut ajatus, että messu tehdään yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Nyt julkaistu jumalanpalvelusbarometri kertoo karua kieltä: sitä ei tehdä edes kaikkien työntekijöiden kanssa. Muut kuin papit ja kanttorit jäävät syrjään.

Miksi tässä ei onnistuta?

SELITYKSIÄ ON monia papiston kiireistä seurakuntalaisten haluttomuuteen. Varsinainen ydinsyy löytynee kuitenkin sieltä, mistä jokainen yritysjohtamisen saloihin perehtynyt sen löytää: johtamisesta. Kun jostain innostutaan, se synnyttää innostusta. Jos seurakunnan johtaja ei osallista ja innosta ja ohjaa osallistamiseen ja innostamiseen, sitä ei tapahdu. Katse kääntyy siis kirkkoherroihin ja heitä johtaviin piispoihin.

Hallintohimmelit kyllä osataan, mutta entäpä se varsinainen paimenen tehtävä, joka itse asiassa on johtamisen ydintä? On paimennettava taiteellisista individualisteista koostuva joukko innostumaan työn ydinasioista. Siihen johtaja pääsee vain syvälle menevällä itsensä tutkimisella.

Kirkko kouluttaa kyllä itse työntekijöitään johtamiseen, mutta tulokset eivät näytä puhuvan puolestaan. Ulkopuolista johtamiskoulutusta kirkossa ei juurikaan ole arvostettu. Näiden barometrin tulosten valossa olisi nyt aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja nöyrtyä hakemaan apua sieltä, missä johtamisen koulutukseen on paneuduttu pitkään ja syvällisesti.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Hyviä lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliOnko Sley Suomen vai Inkerin kirkon järjestö, pohti Mari Leppänen Piispan kyselytunnilla
Seuraava artikkeliTulevaisuudessa Sleyn papeista enemmistö on todennäköisesti saanut vihkimyksensä ulkomailla, mutta Juhana Tarvaisen mielestä se ei vaikuta Sleyn asemaan Suomessa

Ei näytettäviä viestejä