Euroopassa käydään sotaa. Voiko yksittäinen ihminen vaikuttaa siihen, että Euroopassa ja koko maailmassa olisi rauha? Jos voi, niin miten siihen voi vaikuttaa? Kotimaa etsi vastauksia näihin kysymyksiin herättäjäjuhlavierailta viikonvaihteessa Seinäjoella.
Uskonnonlehtori (el.) Riitta Vaaramo, Helsinki
– Kaikki nousee oman pään sisältä. Tärkeää on olla sinut itsensä ja arvojensa kanssa. Silloin on avoimuus kohdata eripuran ja sodan kysymyksiä.
– Jokaisella on valtaa. Kysymys on siitä, käyttääkö pakkovaltaa vai arvovaltaa. Pakkovalta synnyttää aina vastakkainasettelua ja vastahyökkäyksen. On kysyttävä, olenko myrkynkylväjä ja miinojen levittäjä. Miinat voivat jäädä suutareiksi vuosikausien ajaksi. Vai olenko synnyttämässä vuorovaikutusta, joka muuttaa ensin lähipiiriä, ja voi siitä laajeta vaikka kuinka laajaksi.
– Myötätunto on tässäkin yhteydessä keskeinen käsite. Se ei ole sääliä eikä empatiaa, vaan toiminnaksi muuttunutta empatiaa. Se voi olla sitä, että puuttuu tilanteeseen jos huomaa rasistista käytöstä esimerkiksi toista bussimatkustajaa kohtaan.
– Opettajana työskennellessäni olen pyrkinyt heti puuttumaan siihen, jos jotain oppilasta on kiusattu tai maalitettu.
– Rauhanmarsseilla oli ja on merkitystä. Ja kaikella sillä työllä jota esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu tekee.
– Rauhantyö lähtee siitä, että perheissä ja kouluissa lapsia kasvatetaan kunnioittamaan toisenlaisia lapsia. Uskontojen ja kulttuurien lukutaidolla on myös iso merkitys. Että ymmärtäisimme mikä on pyhää toisissa uskonnoissa ja kulttuureissa.
Eläkeläinen Henna Miettinen ja tieisännöitsija Rauno Miettinen, Suonenjoki
– Yksittäinen ihminen pystyy vaikuttamaan rauhaan, mutta ei sormia napsauttamalla. Tärkeää on esimerkiksi se, että ei leimaa mitään kansanryhmiä kuten Suomessa asuvia venäläisiä ihmisiä. Kasvatus lähtee kodeista, esimerkkinä olemisesta siinä ettei esimerkiksi ärsyynnytä Suomessa eri kieltä puhuvista ihmisistä.
Henkilöstörehtori Silja Siltanen, Helsinki
– Totta kai voi rauhaan voi vaikuttaa. Voi tehdä pieniä tekoja, joista kasvaa merkittäviä. Koska olen tehnyt työuraani kasvattajana, korostan tässä sekä vanhempien että koulujen roolia. Sitä miten me käyttäydymme kouluissa ja pyrimmekö löytämään ristiriitoihin ratkaisuja. Opetammeko esimerkillämme kuuntelemaan toisia sekä sietämään erilaisuutta. Että lapset ja nuoret saavat olla ympäristössä, jossa riitoja ratkaistaan puhumalla.
– Erilaisia uskonnoista ja kulttuureista oppiminen kouluissa on tärkeää ymmärryksen lisääntymiseksi. Tässä on vielä tehtävää.
– Huumorin varjolla ei pidä kertoa rasistisia vitsejä. Vaalipaneeleiden järjestäminen äänestämisen merkityksen tuomiseksi sekä mediakritiikki ovat myös tärkeitä asioita.
– Rauhan rakentamiseen kuuluu myös toivo tulevaisuudesta. Kysymys on, miten tuoda toivoa enemmän esille.
Lastenhoitaja Miia-Maria Sivén, Lapua
– Kyllä totta kai rauhaan voi vaikuttaa rukouksella. Rukouksessa ja Jeesuksen puoleen kääntymisellä on valtava voima. Toisaalta Raamatussa luvataan, että lopun aikoina on sotia.
Rekkakuski Markku Rinkineva, Ylihärmä
– Jos on tarpeeksi korkeassa asemassa, niin silloin voi vaikuttaa rauhan syntymiseen. Eihän sitä tavallinen ihminen oikein voi muuta kuin toivoa rauhaa.
Aluekirjastopalveluiden johtaja Saara Ihamäki, Espoo
– Se mitä tapahtuu valtioiden välillä, tapahtuu myös ihmisten välillä. Ihmisillä voi olla esimerkiksi työyhteisöissä jännitteitä ja juuttumista vihamielisiin asenteisiin. Sitten ihmetellään Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Pitäisi katsoa ensin omaan yhteisöön, esimerkiksi työyhteisöön tai sukuun ja miettiä omaa toimintaansa siellä.
Visulahden kesätyöntekijä Anna Linkama ja Edi, Mikkeli
– Tavallinen tallaaja ei voi kauheasti vaikuttaa siihen, että syntyisi rauha. En voi pysäyttää Venäjää sotimasta. Toisaalta itse kukin voi välttää kaikkea turhaa ärsyyntymistä ja riitaa. Osaltaan voi myös auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat menettäneet kotinsa, esimerkiksi ukrainalaisia.
– On erittäin ikävää, että Suomessa asuvia venäläisiä katsotaan nyt ikävästi. Ei se ole täällä asuvien venäläisten syy, että soditaan.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä