”Uskosta puhuvat julkisesti useimmiten ne, joiden elämänvalintoja uskonto ohjaa lähes kaikessa. Ehkä meidän muidenkin on aika valottaa maailmankatsomustamme. – – Olen vaiennut asiasta, koska Jumalaan uskomisella on kaupunkilaiskuplassa surkea maine. Uskoon liitetään mielikuvissa sellaisia asioita kuin äärikonservatiivisuus, homofobia ja tiedevastaisuus. Sellaisia leimoja en missään nimessä halua.”
Toimittaja Johanna Malinen Helsingin Sanomien kolumnissa 17.1.2024.
”Luulin tulleeni ihan tavalliseen seurakuntaan. Vasta myöhemmin kuulin, että seurakunta tunnettiin alueella konservatiivisena. Meillä verrattiin homoutta esimerkiksi alkoholismiin. Puhuttiin sillä tavoin, että eheytymistä pitää tarjota vaihtoehtona ja siitä pitää puhua homoille, jotta he voivat eheytyä ja palata jumalanmukaiseen elämään.”
Roosa Ikimeri, 26, kertoo Ylellä 13.1.2024 kokemuksiaan pienen satakuntalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan nuortenilloista, joissa hän kävi 19-vuotiaana.
”Neuvostoliitossa pyrittiin aluksi kokonaan eroon uskonnoista. Arabimaailmassakin maallistuminen eteni 1900-luvun jälkipuoliskolle asti. Kummassakin tapauksessa kävi niin, että uskonnot nousivat yhteiskunnallisten mullistusten myötä vahvaan asemaan. Ne otettiin poliittiseen ja populistiseen käyttöön. Uskonnoista alettiin hyödyntää politiikassa sitä puolta, joka korostaa vastakkainasettelua kilpailevien uskontojen kanssa. Uskontojen armo, rauha, rakkaus ja ihmisyysaspektit jätettiin sivummalle.”
Politiittisen viestinnän tutkija Yannick Lahti ja vapaa toimittaja Matti Mörttinen Kanava-lehdessä 1/2024.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä