Antti Kylliäisen ja Wille Riekkisen kirjassa on julkaistu kirjeenvaihtoa kolmen vuoden ajalta. Antti kirjoittaa tosissaan, sydänverellään, niin kuin uskoo, Wille Riekkinen kuvaa. Kylliäinen kiittelee Riekkistä siitä, että hänen kanssaan kirjoittaessa saa uusia ajatuksia. Jos kaksi ääripäitä olisi laitettu vastakkain, siitä olisi tullut vain päänsärkyä, Kylliäinen sanoo.
(Juttuun tehty lisäys kello 13.23, ks. kursiivilla kirjoitettu kohta) Emerituspiispa Wille Riekkinen ja pastori, uskonnonfilosofi Antti Kylliäinen esiintyivät tänään uuden kirjeenvaihtokirjansa Uskon kintereillä -julkaisutilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Vuonna 1997 Kylliäiseltä julkaistiin pamfletti Kaikki pääsevät taivaaseen (Nemo). Tuolloin, 15 vuotta sitten, hän tiesi, että kirjasta tulee kritiikkiä.
– Konservatiivisiipi piti valtaa hallussaan kirkossa, operoitiin pelolla, liberaalit olivat hampaissa. Nyt tilanne on toisinpäin, konservatiivit ovat hampaissa, Kylliäinen sanoo.
Hampaissaolo puolin tai toisin on kuitenkin Kylliäisen mielestä ”päin seiniä”.
– Kirkossa jos missä pitäisi olla tilaa kaikille, jos kerran kaikki pääsevät taivaaseenkin. Ihmiset pitäisi hyväksyä omana itsenään.
– Suomalainen suvaitsevaisuus on sitä, että kaikilla pitäisi olla oikeus ajatella niin kuin minä ajattelen, Kylliäinen heittää sarkastisesti.
Kylliäinen toteaa Kotimaa24:lle kirjan julkaisutilanteessa, että naispappeuden vastustajien pitää omine ajatuksineen mahtua kirkkoon. Hän muistutti, että syrjiä ei pidä ketään eikä alttariyhteistyöstä naisten kanssa voi kieltäytyä. Pian
j
ulkaisutilaisuuden jälkeen Kylliäinen kuitenkin soittaa Kotimaa24:ään ja kertoo pohtineensa uudestaan erillismessuasiaa. Hän onkin sitä mieltä, että naispappeuden vastustajille voi antaa kirkossa mahdollisuuden järjestää omia vain miespappien toimittamia messujaan.
– Suvaitsevaisuuden hyvä vaatii sääntöön poikkeuksen, Kylliäinen perustelee.
Yhtä lailla hän hyväksyy sen, että miespapin ei tarvitsisi näin halutessaan tehdä alttariyhteistyöstä naispapin kanssa. Tämän pitää kuitenkin Kylliäisen mukaan sopia kaikille osapuolille. Hän muistuttaa, että asiassa liikutaan ”harmaalla”, vaikealla alueella.
Uskon kintereillä -kirja (Art House) ei sinänsä ota kantaa naispappeuskysymykseen. Siinä haastetaan opillisia asioita ja pohditaan kirkon tulevaisuutta.
Tänään on alkanut, Tahdon 2013-kampanja, jossa kerätään nimiä kansalaislakialoitteeseen avioliittolain muuttamisen puolesta. Jos laki tasa-arvoisesta avioliittolaista saisi eduskunnan hyväksynnän, Kylliäisen mielestä kirkon pitäisi tehdä itselleen selväksi se, että joko vihitään myös homopareja tai sitten ei vihitä ketään. Hän sanoi, että on iso joukko pappeja, jotka olisivat valmiita vihkimään homopareja.
Niin kansanedustajien lakialoitteessa, joka ei edennyt eduskunnassa, kuin kansalaisaloitteessakin kirkkojen annetaan itse päättää, keitä vihkivät. Riekkinen toteaa, että yhteiskunta päättää ja kirkko harkitsee sitten mikä on viisasta.
– Minusta kaikkia on kohdeltava samalla tavalla, hän sanoo.
Jos Suomeen tulee tasa-arvoinen avioliittolaki, Riekkinen itse toivoo, että kirkko päättäisi siinä tapauksessa vihkiä myös homopareja.
Piispa Wille Riekkinen on 21.3. torstain Kotimaan Viikon henkilö. Hän vastaa kirjaa koskeviin kysymyksiin. Uskooko hän persoonallisen pahaan, pääsevätkö kaikki taivaaseen myös Riekkisen mielestä, onko islamissa ja kristinuskossa sama Jumala?
Ilmoita asiavirheestä