Simo Peura ja lakimiesasessori Jussi Lilja kommentoivat Kotimaa24:lle, mikseivät he olleet henkilökohtaisesti yhteydessä kirkosta eronneeseen hiippakunnan pappiin Harry Ruotsalaiseen. Ruotsalaiselle annettiin myöhemmin hakemuksetta ero pappisvirasta, koska hän ei kuulu kirkkoon.
Piispa Peura toteaa Ruotsalaisen eronneen kirkosta 23.3.2012.
– Viimeksi Ruotsalainen toimi seurakuntapappina vuonna 2008, tämän jälkeen uskonnonopettajana. Kun pappi pohtii kirkosta eroamista, hänen voisi olettaa ottavan asiassa yhteyden piispaan. Näin ei tapahtunut. Ruotsalaisella oli puoli vuotta aikaa kertoa päätöksestään tuomiokapitulille, mutta hän ei halunnut tehdä tätä. Asia selvisi tuomiokapitulille vain sen vuoksi, koska se huomattiin kirkkoherranvirastossa. Ruotsalainen ei myöskään vastannut tuomiokapitulin lakimiesasessorin yhteydenottoihin, Peura sanoo.
Piispa jatkaa, että jos Ruotsalainen olisi esittänyt pienenkin viestin toiveestaan keskustella hänen kanssaan kirkosta eroamisesta, hän olisi ollut siihen valmis.
– Ruotsalaisen ensimmäinen reaktio tuomiokapitulin suuntaan tapahtui Kotimaa24:n välityksellä.Johtopäätöksemme tuomiokapitulissa loppuvuoden 2012 aikana oli se, että hän ei halua olla tekemisissä kanssamme.
– Mikäli Harry Ruotsalainen haluaa vielä keskustella eropäätöksestään, minulle se kyllä sopii, Peura sanoo.
”Voitaisiin tulkita painostamisena”
Lapuan hiippakunnan lakimiesasessori Jussi Lilja toteaa, että olisi pitänyt luonnollisena, että pappi kertoisi piispalle tai lääninrovastille, jos on eroamassa kirkosta.
Lilja katsoo myös, että jos kapituli tai piispa pyytäisi kirkosta eronneen keskustelemaan, se voitaisiin tulkita painostamisena.
Lakimiesasessorin mukaan tilanteesta tai menettelystä, jossa pappi eroaa kirkosta pyytämättä eroa pappisvirasta, ei ole laissa säännelty. Se ei Liljan mukaan ole välttämätöntäkään, koska on selvää, että kirkkoon kuulumaton ei voi olla pappi.
– Pappisvirkahan on jo mennyt käytännössä siinä, jos henkilö on eronnut kirkosta.
– Erikseen on kirkkolaissa (KL 6:8 b §:n 5 momentti) säännelty tilanne, jossa viranhaltija eroaa kirkosta. Siinä työnantaja velvoitetaan varaamaan viranhaltijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Tässäkään ei kuuleminen sinänsä ratkaise virkasuhteen päättymistä. Kuulemisen lopputulos voisi tietysti johtaa siihen, että henkilö liittyy kirkkoon ja erityisistä syistä voisi saada virkansa takaisin normaalista virantäyttöjärjestyksestä poiketen.
Tuliko henkilö nyt kunnolla kuulluksi?
– Kirjallinen menettely kuulemisessa on aivan normaali tapa. Mitä tärkeämpi ja isompi asia on, sitä enemmän on painoa kirjallisella kuulemisella, koska siitä jää dokumentit.
Lilja on lähettänyt Ruotsalaisen tapauksessa oikeudellisen selvityksen ja erokehotuksen pappisvirasta kirjeitse ja sähköpostitse ja tarjonnut siis mahdollisuutta erota pappisvirasta itse, jotta viran saaminen takaisin olisi helpompaa, jos Ruotsalainen tulevaisuudessa sitä päättäisi pyytää.
– Jos Ruotsalainen olisi vastannut, olisi voinut tulla esille, miksi henkilö ei halua olla pappisvirassa ja olisi voitu keskustella niistä perusteista. Minä ajattelen niin, että jos henkilö ei eron pyytämisellä ja perusteet esittämällä halua keskustella asiasta, niin ei pidä toimia sillä tavoin, jonka voi tulkita painostukseksi.
Lue Ruotsalaisen kommentit täältä
Ilmoita asiavirheestä