Kirkon olisi korkea aika ajantasaistaa sosiaalieettistä linjaansa, sanoo Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian professori Antti Raunio. Piispojen edellisestä yhteisestä puheenvuorosta Kohti yhteistä hyvää on kulunut aikaa jo 13 vuotta.
Reilussa kymmenessä vuodessa maailma on muuttunut osittain piispojen ennustamaan suuntaan, osittain toisin kuin oletettiin. Luterilaisen etiikan perusteluita koskevassa keskustelussakin on menty eteenpäin. Ennen kaikkea maailmantalouden epävarmuus vaatii uutta eettistä ajattelua.
– Koko ajan eletään siinä toivossa, että tilanne rauhoittuu ja päästään normaaleihin oloihin. Mutta entä jos niin ei käykään? Jos maailma on muuttunut sellaiseksi, että kriisit seuraavat toisiaan, minkälaista eettistä orientaatiota silloin tarvitaan? Siitä voisi varmaan ainakin keskustella, Raunio perustelee vaatimustaan päivittää kirkon eettisiä linjauksia.
Antti Raunion mukaan kirkko voisi nyt asettua tukemaan kohtuullista elämäntapaa.
– Voisiko se olla hyvää elämää, vaikka tällaisesta ylenmääräisestä kuluttamisesta tai markkinakeskeisestä elämäntavasta luovuttaisiin? kysyy Raunio ja korostaa, ettei kritisoi markkinatalousjärjestelmää.
Edellisen kannanoton markkinatalouden kritisointi suututti talouselämän vaikuttajat.
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen mielestä kirkon eettiset kannanotot ovat perusteltuja. Piispojen aikaisempaa kannanottoa hän moittii silti markkinatalouden synkkien puolien paisuttelusta, yrittäjien loukkaamisesta ja mustavalkoisesta ihmiskuvasta.
– Ei ole niin, että osa ihmisistä on hyviä ja osa pahoja. Minä olen aivan varma, että liike-elämässä johto on aivan yhtä hyvää ihmistyyppiä kuin me muut, mukaan lukien piispat, sanoo Kanniainen.
Kuuntele Kanniaisen ja Raunion ajatuksia kirkon eettisistä linjauksista sunnuntain Horisontista Yle radio 1:ltä kello 11.
Ilmoita asiavirheestä