Seurakunnan ja kaupungin yhteistyö jatkuu Kampissa

KAMPIN KAPPELI420

Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta käsitteli tiistain kokouksessaan Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n Kampin kappelia koskevaa kirjelmää. Helsingin kaupungin ja seurakuntien tekemä yhteistyö on herättänyt vastustusta vapaa-ajattelijoiden riveissä. Narinkkatorin laitamalla sijaitsevassa Kampin kappelissa on kesästä lähtien työskennellyt myös kaksi kaupungin sosiaalityöntekijä sekä sosiaaliohjaajaa.

Järjestö on vaatinut kaupunkia lopettamaan sen mielestä kirkon jäseniä suosivan toiminnan – yhdenvertaisuuteen vedoten. Kaupungin sosiaalilautakunta käsitteli Vapaa-ajattelijoiden kirjelmää tiistai-iltana. Sosiaalilautakunta ei kokouksessaan päätynyt mihinkään toimiin Vapaa-ajattelijoiden kirjelmän vuoksi.

– Vapaa-ajattelijat ovat kulkeneet rinnallamme alusta saakka. Miten paljon kirkon on pitänytkään tuottaa ihmisille kipua, että saa näkemään kirkon tekemän yhteistyön niin isona uhkana, Kampi kappelin toiminnanjohtaja Tarja Jalli sanoo.

Hän näkee kappelin – toisin kuin Helsingin Vapaa-ajattelijat – vallasta vapaana tilana.

– Ihmiset uskaltavat tulla koska heidän ei tarvitse leimautua avun hakijoiksi kappelin kynnyksen ylittääkseen. Ihmisen ei kuulu kulkea yksin ja meidän tehtävämme on tehdä se yksin kuljettava polku mahdollisimman lyhyeksi. Kaupungilla on tähän työhön laki ja sosiaalipuolen vahva ammattilaisuus takanaan, kirkolla on jotakin muuta. Yhteinen tavoite tekee meidät vahvaksi. Ilman moninaista yhteistyötä ja verkostoja tämä ei olisi mahdollista, Jalli toteaa.

Jallin kertoman mukaan Kampin kappelissa käyneitä on jo yli 240 000. Kävijämäärät ovat saattavat nousta jopa 9 000 vierailijaan viikossa. Kaupunki perusteleekin työntekijöiden sijoittamista sinne juuri paikan vilkkaudella.

– Väkimäärä on hyvä peili siihen, että paikka on melkoisen merkityksellinen muutenkin kuin nähtävyytenä. Vapaa-ajattelijoiden ajatus edustaa mielestäni todellisuudesta vieraantunutta asennetta, tavallaan elitististä ja ylimielistä suhtautumista elämään ja sen hallintaan. Täällä käy valtava joukko ihmisiä, joilla elämä pettää, jotka joku jättää, joilta työt loppuvat. Näille ihmisille on aivan sama, kuka apua antaa, kunhan on paikka, jossa joku myötätuntee ja uskaltaa kohdata aikuisena ja ammattilaisena heidän kriisinsä, Jalli sanoo.

Jalli on rauhallisella mielellä poliittisen päätöksenteon ja kappelin tulevaisuuden suhteen. Hänen mielestään kappelissa on löydetty juuri nykykirkon kipeästi kaipaama matalan kynnyksen tapa olla läsnä, auki ja asettua kasvotusten.

– Suomalaisissa on suuri määrä etsijöitä, jotka suhtautuvat uteliaasti hengellisiin kysymyksiin, mutta ovat myös valmiita jättämään traditiot. Tämä on suuri potentiaali kirkolle ja tätä samaa porukkaa käy meillä.

Jallin mielestä kirkon pitäisi kuunnellen pohtia, mihin ja miten satsata tulevaisuuteen.

– Ihmistä ei kiinnosta, mitä täällä teemme, vaan mitä hän meiltä saa. Tarjoamaamme palvelua on markkinoitava ihmisten kielellä niin, että se on helppo löytää.

Kampin kappelia on kohdannut hiljattain useampikin iloinen uutinen. Ruotsalaisen sisustuslehti FORM valitsi kappelin vuoden 2012 parhaaksi rakennukseksi pohjoismaissa.

Yhdysvaltain tunnetuin uutiskanava CNN puolestaan rankkasi Kampin kappelin Helsingin kaupungin uusien arkkitehtuuristen maamerkkien ykköseksi. Kappelin suunnittelun kerrotaan ilmaisevan ”suurta herkkyyttä, joka liittyy paikallisten materiaalien käyttöön”. Tästä kertoi Suomessa ensimmäisenä
Ilta-Sanomat
.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTampereelle viisi rovastia
Seuraava artikkeliLions-klubeja pidetään edelleen äijien salaseuroina

Ei näytettäviä viestejä