Mikko Ketola. Hän kirjoittaa asiasta blogissaan ja kertoo näkemyksensä kehkeytyneen pidemmän ajan kuluessa.
Ketolan mukaan karimaattisten johtajien ympärille syntyviä suuria herätyksiä nähdään nykyisin lähinnä Aasiassa ja Afrikassa.
– Euroopassa tällaiset tilaisuudet eivät tahdo nykyaikoina enää houkutella ihmisiä mukaan, varsinkaan nuoria.
Hän arvioi herätysten lakkaamisen liittyvän maallistumiseen ja ihmisten vetäytymiseen omiin ympyröihinsä. Yhteisöllisyyttä ei etsitä ensisijaisesti perinteisistä uskonnollisista massatapahtumista.
Ketola kertoo ajatuksen syntyneen empiiristen havaintojen pohjalta. Tutkimusta hän ei ole toistaiseksi asiasta tehnyt mutta toivoo jonkun innostuvan asiasta.
– Tätä kuvastaa hyvin paavinkin huoli siitä, mitä Euroopalle on tapahtumassa. Vatikaanissa perustettiin sitä varten uuden evankelisoinnin neuvosto parivuotta sitten. Paavin yritys tulee niin paljon ylhäältä alaspäin, että on kyseenalaista miten se voi
toimia. Ainakaan vielä se ei näyttäisi synnyttäneen mitään suurta innostusta muuten uin kardinaalien ja piispojen keskuudessa.
Ketolan mukaan viimeiset Suomessa tapahtuneet laajemmat herätykset ajoittuvat 1970- ja -80-luvuille, jolloin Niilo Yli-Vainio saarnasi eri puolilla Suomea. Myös Billy Grahamin vierailu 80-luvun puolivälissä voidaan laskea mukaan, sen sijaan Nokian herätystä hän ei pidä riittävän laajana ilmiönä.
– En rohkenisi laskea sitä mukaan. Se oli suhteellisen alueellisesti rajoittunut tapahtuma, ei suuri kansallinen ilmiö.
– Näyttää siltä, kun katsoo historiaa taaksepäin, että esimerkiksi sota-ajat ovat saattaneet synnyttää uusia herätyksiä, jos kohta ne ovat synnyttäneet myös pessimismiä ja pettymystä. On hyvä kysymys saisivatko nekään enää nykyaikana aikaiseksi suurta herätystä, vai ovatko ajat muuttuneet. Toivottavasti ei tarvitse kokeilla.
Mikko Ketolan aiheeseen liittyvä blogikirjoitus on luettavissa täällä.
Ilmoita asiavirheestä