Tiimalasi-lehden artikkelissa kysytään, viekö puolison poismeno iäkkään lesken hautaan normaalia varhemmin.
Artikkeli kirjoittanut tietokirjailija ja lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen toteaa aluksi silmän poimivan lehtien kuolinilmoituksista tapauksia, joissa iäkkäät puolisot ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen hyvin lähekkäin.
Yleislääketieteen professori, ylilääkäri Kaisu Pitkälä puolestaan tuntee ilmiön omasta työstään.
– Geriatrina tiedän, että puolison kuolema on valtava menetys ja stressi jäljelle jäävälle iäkkäälle puolisolle. Stressitila altistaa sekä masennukselle että muille sairauksille ja lisää kuolemanvaaraa, hän sanoo lehdessä.
Artikkelin mukaan ilmiö tunnetaan vielä puutteellisesti tutkimuskirjallisuudessa. Yhteys todennäköisesti on. Tiimalasi viittaa Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimin uutiseen, jonka mukaan läheisen kuolema yli kaksikymmenkertaistaisi sepelvaltiotukosriskin. Myös yhdysvaltalainen tutkimus osoittaa tärkeän henkilön kuolemaan lisäävän sydäninfarktin mahdollisuutta lähiviikkoina kuolemasta.
Artikkelissa todetaan, että usein ratkaiseva tekijä puolison menetyksen aiheuttamassa elämänmuutoksessa on syvenevä yksinäisyys, joka vaikuttaa niin psyykkisesti kuin fyysisesti. Yksinäisyyteen puuttumisella olisikin iso merkitys. Tiimalasi nostaa esiin Pirkko Routasalon ja Kaisu Pitkälän tutkimuksen. Vanhustyön keskusliiton järjestämä tutkimus selvitti 75-vuotiaiden ryhmätoimintaa. Jo kerran viikossa järjestettävillä ryhmäkokoontumisilla voitiin lievittää yksinäisyyttä ja saada aikaan hyviä terveysvaikutuksia. Myös henkilöiden kuolemanvaara väheni.
Ilmoita asiavirheestä