Uskontokasvatus
Kun Jumala antoi Moosekselle kymmenen käskyä, Hän käski noudattaa niitä ja opettaa ne myös lapsille.
Käsky oli velvoittava. Jumala sanoi: ”Pidä aina mielessäsi nämä käskyt, jotka minä sinulle tänään annan. Teroita niitä alinomaa lastesi mieleen ja puhu niistä, olitpa kotona tai matkalla, makuulla tai jalkeilla.” (5 Moos. 6–7)
Vanhan testamentin aikana vanhemmat kasvattivat lapsensa tavallisesti itse. Heille kuului myös lasten uskonnollinen kasvatus, se, että lapsi oppi juutalaiset lait ja perinteet. Opetuksen tavoitteena oli jumalanpelko ja usko.
Äiti huolehti pienten lasten ja tyttöjen kasvatuksesta. Isä vastasi poikien kasvatuksesta näiden neljännestä tai viidennestä ikävuodesta lähtien.
Pojista tuli uskonnollisesti itsenäisiä 13-vuotiaina ja tytöistä 12-vuotiaina.
Kuri
Sananlaskujen kirjan mukaan kuri on oleellinen osa kasvatusta. Kurittamisella voidaan tarkoittaa rankaisemista, mutta myös ohjaamista, opettamista ja järjestykseen saattamista.
Useissa Raamatun sananlaskuissa kehotetaan kurittamaan lapsia nimenomaan ruumiillisesti. Ruumiillinen kurittaminen kuului tuon ajan kasvatuskulttuuriin, niin kuin se kuului meilläkin vielä 60–70 vuotta sitten. Selkäsaunaa on usein perusteltu sanomalla: ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain.” (San. 13:24).
Raamatun mukaan kuritus pelastaa lapsen tuonelan tieltä (San. 22:13–14). Todetaanpa Raamatussa toisaalta niinkin, että ”on varottava hakkaamasta lasta hengiltä” (San. 18).
Ruumiillinen kuritus on Suomessa lailla kielletty. Raamatunkin mukaan kieltoa on noudatettava, sillä jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen ja toimittava sen sääntöjen mukaan (Room. 13:1–7).
Sirakin ohjeet
Raamatun apokryfikirjoihin kuuluvassa Sirakin kirjassa on jakso (Sir. 30:1–13), joka on jo alkutekstissä otsikoitu lasten kasvatusta koskevaksi. Tekstissä puhutaan poikien kasvattamisesta, mutta kyse on kasvatusasenteesta yleensä.
Sirakin kasvatusperiaatteet ovat miehisen ankaria, mutta niiden tavoite on hyvä: vanhemmilleen kunniaa tuottava, kunnon ihminen.
Sirakin mielestä kasvatuksen perusta on kuritus. Lapsen tahto on nujerrettava jo varhain. Hemmottelu on pahasta.
Mutta miksi ihmeessä lasta ei saisi hellitellä? Sirakin näkemys tuntuu erikoiselta: ”Hellittele lastasi, niin saat kauhistella häntä, hulluttele niin joudut murehtimaan”. (Sir. 30:9)
Tyttöjen siveyttä on Sirakin mukaan valvottava. Tytöille ei myöskään saa olla liian lempeä. (Sir. 7:24)
Paavalin neuvot isille
Paavali antaa kirjeissään runsaasti arkista elämää koskevia ohjeita. Efesolaiskirjeessä hän osoittaa sanansa isille ja kirjoittaa: ”Ja te isät, älkää herättäkö lapsissanne vihaa, vaan kasvattakaa ja ojentakaa heitä Herran tahdon mukaan.” (Ef. 6:4)
Emme tiedä, mikä sai Paavalin kirjoittamaan näin. Sen sijaan tutkimukset, kirjallisuus ja ihmisten kokemukset paljastavat, että vihaa ja katkeruutta nostattaa erityisesti epäoikeudenmukainen kohtelu.
Kolossalaiskirjeessä Paavali varoittaa isiä moittimisen vaaroista. Hän neuvoo: ”Isät, älkää aina moittiko lapsianne, etteivät he masentuisi.” (Kol. 3:21) Saman neuvon voisivat antaa monet psykologitkin. Moni lapsi kokee, ettei osaa isänsä mielestä koskaan tehdä mitään riittävän hyvin.
Lapsi on lahja
Lapsi, etenkin poika, oli Raamatun aikana vanhemmilleen Jumalan lahja (Ps. 127:3).
Vaikka Vanhassa testamentissa korostetaan ruumiillisen kurituksen tärkeyttä, siellä on viitteitä myös välittävistä vanhemmista. Psalmin kirjoittaja toteaa: ”Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa Herra niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.” (Ps. 103:13)
Selvimmin vanhempien velvollisuus rakastaa lapsiaan tulee esiin Uudessa testamentissa. Jeesus antaa vahvan esimerkin lapsiin suhtautumisesta siunatessaan heitä (Mark. 10:13–16). Paavali taas toteaa, että seurakunnan palvelijan ”on pidettävä hyvää huolta lapsistaan ja perheväestään”(1. Tim.
3:12). Paavali pyytää myös, että vanhat naiset kehottaisivat nuoria naisia rakastamaan miestään ja lapsiaan (Tit. 2:4).
Kirjoituksen taustaksi on haastateltu Vanhan testamentin eksegetiikan professoria Martti Nissistä. Lähteenä on käytetty myös Isoa Raamatun tietosanakirjaa, osat 2, 3, 4, 7.
Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.
Ilmoita asiavirheestä