Seurakuntien taloudellinen tulos parani vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna. Tulosta paransivat toimintatuottojen kasvu ja toimintakulujen aleneminen. Lisäksi investointeihin käytettiin vähemmän rahaa kuin edellisvuonna.
Verotulojen tilitysjärjestelmän muutos vaikeuttaa vertailua
Eniten taloudellisen tuloksen paranemiseen vaikutti kuitenkin verotulojen tilitysjärjestelmän muutos vuodenvaihteessa 2013–2014. Aikaisemmin tammikuussa tehty verotulojen osatilitys suoritettiin joulukuussa. Tämän seurauksena tilinpäätösten ja erityisesti verotulojen vertailu vaikeutui.
Seurakuntien toimintatuotot kasvoivat noin prosentin ja toimintakulut alenivat puoli prosenttia. Sekä henkilöstö- että muut toimintakulut alenivat edellisvuodesta. Toiminnan nettokulut alenivat noin 6,6 miljoonaa euroa ja investointeihin käytettiin noin 9,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Verotulot kasvoivat 59,5 miljoonaa euroa.
Uusi eläkerahastomaksu lisäsi seurakuntien kuluja noin 10 miljoonalla eurolla. Myös valtiolle maksettavat verotuskustannukset kasvoivat reilulla miljoonalla eurolla. Rahoitustoimen nettotuotto aleni yli 12 miljoonalla eurolla. Vuosikate kasvoi lähes 42 miljoonalla eurolla ja oli 109 miljoonaa euroa.
Seurakuntatalouksista noin viidesosalla eli 58 oli negatiivinen vuosikate vuonna 2013. Vuotta aiemmin seurakuntia, joilla oli negatiivisen vuosikatteen 53 enemmän. Seurakuntatalouksia oli 295 vuonna 2013.
Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos kasvoi 2 miljoonasta eurosta 43 miljoonaan euroon. Tuloksen kasvuun vaikutti eniten verotilityksissä tapahtunut muutos. Tilikauden tulos oli edelleen negatiivinen kolmasosalla seurakunnassa.
Verotuloissa kasvua
Verotulot olivat yhteensä 1 022 (962) miljoonaa euroa. Summa kasvoi 6,2 prosenttia edellisvuodesta, jolloin alenema vuodesta 2011 oli 2,8 prosenttia. Seurakuntien tuloista verotulojen osuus oli 79 prosenttia.
Seurakunnille tilitettiin kirkollisverotuloja yhteensä 917 miljoonaa euroa viime vuonna, kun vuotta aiemmin määrä oli 864 miljoonaa euroa. Kasvua oli 6,1 prosenttia. Ilman tilityksissä tapahtunutta muutosta kirkollisveron kasvu oli noin 2 prosenttia. Muu osa kasvusta johtuu tilityskäytännön muutoksesta.
Alin kirkollisveroprosentti 1,0 oli pääkaupunkiseudun sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymissä. Kahdeksalla seurakunnalla oli korkein 2,0 prosentin suuruinen kirkollisveroprosentti ja 29 seurakuntaa korotti kirkollisveroprosenttiaan. Verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti koko kirkossa säilyi 1,35 prosentissa. Kunkin seurakunnan kirkkovaltuusto päättää seurakunnan kirkollisveroprosentista.
Seurakuntien osuus yhteisöverotuotosta oli 105 miljoonaa euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 98 miljoonaa euroa. Kasvu johtui sekä jako-osuuden suurenemisesta että yritysten paremmista tuloksista. Seurakunnat saavat osuuden yhteisöveron tuotosta, koska niillä on lakisääteinen velvollisuus järjestää hautapaikka kaikille kansalaisille, hoitaa väestökirjanpitoon liittyviä tehtäviä sekä omistuksessaan olevaa kansallista kulttuuriperintöä. Viime vuonna näiden tehtävien hoidon kustannukset olivat 143 miljoonaa euroa. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon yhteinen osuus yhteisöveron tuotosta oli viime 2,35 prosenttia. Jako-osuudesta päättää eduskunta.
Seurakuntien yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvausjärjestelmää ollaan uudistamassa. Kirkolliskokous on antanut valtiovarainministeriölle sekä opetus- ja kulttuuriministeriöille lausunnon, jonka mukaan seurakuntien yhteisövero-osuudesta luopuminen on mahdollista. Tällöin siirryttäisiin lakisääteisen valtionavun muodossa maksettavaan korvaukseen kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa.
Toimintaan käytetyt kulut alenivat
Toimintatuotot kasvoivat 0,8 prosenttia 176 miljoonaan euroon. Suurimpia toimintatuottojen ryhmiä ovat vuokratuotot sekä hautaustoimeen ja seurakunnalliseen toimintaan liittyvät maksutuotot sekä puun myyntitulot. Paljon metsää omistavat seurakunnat rahoittavat osan toimintakuluistaan puun myyntituloilla.
Toimintakulut alenivat 0,5 prosenttia ja olivat 1046 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot olivat 637 miljoonaa euroa (−0,5 %) ja niiden osuus säilyi 61 prosentissa toimintakuluista. Toiseksi suurin menoerä oli palveluiden ostot, 202 miljoonaa euroa, joiden osuus menoista oli 19 prosenttia. Suurin yksittäinen ryhmä palveluiden ostossa oli rakennusten rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, joihin käytettiin 25 miljoonaa euroa. Palveluiden ostoihin käytettiin kaksi prosenttia vähemmän rahaa kuin edellisvuonna. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihin käytettiin 113 miljoonaa euroa, joka on 11 prosenttia kaikista toimintamenoista. Ostot vähenivät 1,5 prosenttia.
Seurakunnat antoivat avustuksia yhteensä 42 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi 2 prosenttia. Lähetystyölle annettiin 19 miljoonaa (muutos −3 %), Kirkon Ulkomaanavulle 4,1 miljoonaa (+28 %) ja Merimieskirkolle 0,6 miljoonaa euroa (säilyi ennallaan). Diakonia-avustusten osuus oli 8,3 miljoonaa euroa (+6 %) ja muiden avustusten 10 miljoonaa (säilyi ennallaan).
Seurakuntien kustannusten jakautuminen työalojen kesken
Lapsi- ja nuorisotyö: 343 milj. euroa
Seurakuntatyö: 293 milj. euroa
Palvelu: 141 milj. euroa
Hautaustoimi: 107 milj. euroa
Musiikki: 57,8 milj. euroa
Lähetys ja kansainvälinen toiminta: 48,7 milj. euroa
Tiedotus ja viestintä: 41,5 milj. euroa
Kirkonkirjojenpito: 22,0 milj. euroa
Yhteensä 1 054 milj. euroa
Kolehdit, keräykset ja lahjoitukset
Seurakuntien saamat kolehti-, keräys- ja lahjoitustuotot olivat yhteensä 23 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuodesta oli 4 prosenttia. Jumalanpalveluksissa kerättiin kolehteina 9 miljoonaa euroa. Seurakunnat saivat lahjoituksina 4 miljoonaa euroa, josta yli puolet oli testamentteja. Muita keräystuottoja seurakunnat saivat lähes 11 miljoonaa euroa. Kolehti- ja keräystuotoista lähes 16 miljoonaa euroa tilitettiin eteenpäin muille saajille.
Investointimenot kasvoivat
Seurakuntien investoinnit laskivat 10 miljoonaa euroa 115 miljoonaa euroon vuonna 2013 edellisvuodesta. Valmistuneista investoinneista uudisrakentamiseen käytettiin 9 miljoonaa euroa ja korjausrakentamiseen 64 miljoonaa euroa. Hautaustoimeen liittyvät investoinnit olivat 24 miljoonaa euroa. Kulttuurihistoriallisin perustein tehtyjen investointien osuus oli 3 miljoonaa euroa, tästä summasta noin 0,7 miljoonaa euroa käytettiin kirkkojen korjauksiin.
Seurakuntien omavaisuusaste kasvoi hieman ja on nyt 91,5 prosenttia. Korollisia lainoja seurakunnilla oli tilinpäätöspäivänä yhteensä 82 miljoonaa euroa, määrä kasvoi vajaalla miljoonalla eurolla. Keskimääräinen lainamäärä jäsentä kohden säilyi 20 eurossa.
Seurakuntien tilinpäätöstiedot löytyvät Sakastista.
Ilmoita asiavirheestä