Kotimaa Pron soittokierros paljasti, että seurakunnissa ei koeta tasa-arvo-ongelmia ainakaan siinä määrin, että ongelmat kantautuisivat työmarkkina- ja ammattijärjestöihin.
Kirkon töissä olevat naiset saavat palkkaa keskimäärin vain 84 % miesten ansioista, mutta Kirkon työmarkkinalaitoksen työmarkkina-asiamies Pauliina Hirsimäki kertoo, että ero palkoissa selittyy sukupuolittuneella työnjaolla.
– En tiedä onko se ongelma, mutta se on leimallinen piirre seurakunnille työpaikkoina.
Esimerkiksi kirkon lapsi- ja diakoniatyöntekijöistä lähes kaikki ovat naisia. Ainoastaan papistossa miehillä on toistaiseksi niukka enemmistö, mutta tilanne muuttunee lähitulevaisuudessa sillä alle 44-vuotiaista papeista ja teologian opiskelijoista naisia on enemmistö. Kaikista kirkon työntekijöistä yli kaksi kolmesta on naisia.
Myös työalojen sisäinen työnjako on Hirsimäen mukaan sukupuolittunutta. Miehet työskentelevät naisia useammin hierarkian korkeammilla asteilla.
– Yleisesti yhteiskunnassa ajatellaan, että jos eri tehtävissä on tasaisesti miehiä ja naisia, se lisää työhyvinvointia ja tasapuolisuutta. Ne ovat kuitenkin yksilön valintaan liittyviä kysymyksiä, Hirsimäki sanoo.
Varsinaista palkkasyrjintää tai muita sukupuoleen perustuvia syrjinnän muotoja ei Hirsimäen mukaan kirkossa esiinny.
– Meidän näkökulmasta seurakunnissa ei ole ongelmaa sukupuolten tasa-arvon suhteen.
Näkyvää syrjintää ei ole
Kirkollisten ammattijärjestöjen edustajat vahvistavat saman. Kirkon alat ry:n toiminnanjohtaja Ritva Rasila kertoo, ettei heiltäkään kysytä sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä.
– Sellaista näkyvää syrjintää ei ole, Rasila sanoo.
– Se johtuu varmaan osittain siitä, että esimerkiksi naispapit tietävät, ettei kannata vanhojen konservatiivisten herätysliikkeiden palvelukseen hakeutua. Olipa syrjintää tai ei, se ei realisoidu oikeustapauksina.
Pappeja ja kanttoreita edustavan Kirkon akateemisten toiminnanjohtaja Esko Jossas kertoo, että myös heiltä virantäyttöihin tai palkkaukseen liittyvästä sukupuolisyrjinnästä kysytään hyvin harvoin.
– Asenteellista epätasa-arvoa, kuten vähättelevää suhtautumista, joka ei välttämättä konkretisoidu päätöksissä, sitähän kyllä esiintyy, Jossas sanoo.
– Papiston kollegiaalisuus ei toteudu mitenkään täydellisesti.
Kaikilla säännöllisesti yli 30 työntekijää työllistävillä työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus laatia vuosittain tasa-arvosuunnitelma. Kirkon työmarkkinalaitoksen kysyi asiaa seurakunnilta keväällä 2012. Kyselyyn vastanneista seurakunnista suunnitelma oli tehty 66,7 % ja se oli tekeillä tai aiottiin tehdä pian 22,2 %.
Suunnitelman tekemisen tueksi on laadittu Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitoksessa tasa-arvokysely, jonka avulla voidaan kartoittaa työntekijöiden kokemuksia.
Pauliina Hirsimäki, Ritva Rasila ja Esko Jossas kertovat, ettei kyselyä ole heidän tietojensa mukaan käytetty seurakunnissa ainakaan laajamittaisesti.
Hankalat asiat esiin
Työelämän tutkimuslaitoksen tutkija Minna Leinonen sanoo, että tasa-arvokysely kannattaisi toteuttaa, vaikkei näkyviä ongelmia olisikaan. Leinonen mukaan tasa-arvokysely ja tasa-arvosuunnitelman tekeminen antaa työpaikoilla mahdollisuuden keskustella tasa-arvo-ongelmista, joiden esiin nostaminen saattaisi tuntua muuten hankalalta.
Kyselyn avulla saadaan tietoa tasa-arvon toteutumisesta eri osa-alueille sekä kokemustietoa työilmapiiristä, johtamisesta ja muutokseen liittyvistä huolista.
– Kyselyn avulla voidaan hahmotella kokonaistilannetta. Henkilökohtaisella tasolla koetut ongelmat voidaan nostaa sitä kautta esiin.
Leinosen mielestä tasa-arvoasioihin kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota seurakuntien yhdistyessä.
– Organisaatiot joutuvat mylläykseen, ja siinä voi nousta pintaan kaikenlaista epävarmuutta. Prosessit näyttäytyvät työntekijöille usein kysymyksenä siitä, kenen työtä arvostetaan.
Naiset kirkossa
Lapsityöntekijät 97,8 %
Seurakuntapapit 43,0 %
Kirkkoherrat 11,7 % *
Piispat 10,0 %
Seurakuntien työntekijät yhteensä 71,2 %
Kirkolliskokousedustajat 36,5 %
* (luku perustuu Naisteologit ry:n arvioon naiskirkkoherrojen määrästä: 50. Seurakuntia eli myös kirkkoherroja on yhteensä 428)
Ilmoita asiavirheestä