Radio Dein ja Kotimaan yhteisellä Piispan kyselytunnilla kuultiin 3.4. aamulla arkkipiispa Tapio Luomaa. Arkkipiispaa haastattelivat toimittajat Anna-Stina Nykänen Helsingin Sanomista ja Alec Neihum MTV Uutisista sekä Kotimaan päätoimittaja Freija Özcan ja Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen.
Tiistaina 2.4. koko Suomea järkyttänyt Vantaan Viertolan koulun ampumistapaus nousi keskusteluun heti aluksi. Nykänen kysyi, mitä Luoma haluaisi sanoa nyt. Luoma totesi tapauksen järkyttävän häntä ja saavan maailman tuntumaan kummalliselta.
– Ajattelen koululaisten perheitä ja heitä itseään, Luoma jatkoi.
Erityisen tärkeäksi arkkipiispa nosti sen, että lapset saavat kaiken tarvitsemansa tuen.
– Ja että vanhemmilla säilyy luottamus siihen, että lasten eteen kannattaa tehdä kaikki voitava.
Nykänen jatkoi aiheesta kysymällä arkkipiispa Luomalta, mitä tämän kaltaiset tapaukset kertovat ”meistä ihmisistä”. Arkkipiispa pohti surun myös yhdistävän.
– Minusta tämä tilanne on nähtävä jollain tavalla myös mahdollisuutena nähdä toisen ihmisen hätä ja asettua toisen ihmisen asemaan.
Arkkipiispa muistutti, että kynttilämeri Viertolan koulun pihalla todistaa siitä, että ”emme me täysin kovettuneita ole”.
– Me kykenemme empatiaan.
NEIHUM JATKOI kysymällä arkkipiispan käsitystä pahan ongelmasta.
– Jos Jumala on kaikkivoipa ja hyvä, niin miksi hän antaa tämän tapahtua, Neihum mietti.
Ikuisuuskysymykseen ei Luoma lähtenyt vastausta antamaan. Arkkipiispa Luoma puhui pahan selittämättömyydestä sekä kertoi tapauksen nostaneen hänellä mieleen Kauhajoen kouluampumisen, jonka aikaan hän toimi Seinäjoen kirkkoherrana. Henkilökohtaisesti hän kertoi ajattelevansa, että jos ei olisi Jumalaa, kaikki olisi vieläkin mielettömämpää.
– Nyt on sentään joku, jolle voi huutaa hätäänsä ja tuskaansa.
Pahan ongelman äärellä jatkoi myös Freija Özcan. Järkyttävä tapaus oli saanut Özcanin pohtimaan, onko hyvinvointiyhteiskunta täysin rikki, kun 12-vuotias ampuu ikätoverinsa. Luoman mukaan Vantaan tragedia ja muu oireilu kertoo siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Luoma painotti, että on kysyttävä, mitä kuuluu suomalaisiin perheisiin.
– Sitä on nyt tärkeä miettiä… Miten me voisimme luoda tästä yhteiskunnasta entistä lapsiystävällisemmän ja nuorisoystävällisemmän?
Luoman kertoessa seurakuntien tuesta surun keskellä, Nykänen kysyi, voisiko kirkko jalkautua paremmin myös lasten ja nuorten keskelle. Luoma korosti, että kyse ei ole vain kirkon halusta.
– Meillä on pitkälle koulutettua henkilökuntaa, joka osaa työskennellä lasten ja nuorten parissa, Luoma muistutti.
Luoma harmitteli vain sitä, että tämän ammattitaitoisen henkilöstön on välillä vaikea päästä esimerkiksi kouluihin, sillä kirkko on uskonnollinen yhteisö.
– Emme pysty olemaan parhaimmillamme niissä asioissa, missä meillä on asiantuntemusta, Luoma summasi.
Liikuttava hetki kuultiin Luoman muistellessa lapsuutensa hetkiä iltarukouksen äärellä.
– Se on sellainen pääoma ja elämän ulottuvuus, mikä tukee erinomaisesti pienen lapsen kasvua.
Luoma uskookin, että kristinuskon turvalla olisi paljon annettavaa myös tämän päivän Suomessa lapsille ja nuorille.
SEURAAVAKSI PUHE siirtyi käsittelemään kirkon roolia päivän politiikassa. Alec Neihum kysyi arkkipiispalta, onko mahdollista, että kirkko ja perussuomalaiset ajautuvat vastakkain? Luoma tähdensi heti aluksi, että perussuomalaiset ovat poliittinen puole, toisin kuin kirkko.
– Olemme eriparisia toimijoita.
Neihum kuitenkin jatkoi tenttaamista, ja kysyi eikö kirkko kantaa ottaessaan altista itsensä sille, että sitä pidetään puoluepoliitiikkaan vaikuttavana toimijana. Luoma myönsi, että kyllä.
– Kirkko on ennen kaikkea tuomassa esille niitä asioita, mitkä kirkolle ovat tärkeitä.
Luoma kuitenkin muistutti, että kirkon poliittisuudessa ei ole mitään sinänsä uutta, ja muistutti siitä, että pappissääty oli aktiivisessa poliittisessa roolissa jo ennen Suomen itsenäistymistäkin säätyvaltiopäivillä.
– Ei tämä mikään uusi asia ole, Luoma alleviivasi.
Vaikka Luoma kuvailikin monen perussuomalaisen retoriikkaa usein melko värikkääksi, hän kertoi että ei siitä säikähdä. Sen sijaan hänellä on myös hyviä kokemuksia perussuomalaisten kanssa keskustelemisesta.
OHJELMASSA KESKUSTELTIIN myös esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon suhteista. Freija Özcanin kysyessä, miten arkkipiispan ajattelu on viime aikoina kehittynyt Moskovan patriarkkaa kohtaan, Luoma vastasi muistelemalla kirkkojen pitkään jatkuneita hyviä suhteita, mutta lopulta painotti, että ”minkäänlaisia edellytyksiä yhteydenpitoon ei kuitenkaan tällä hetkellä ole”.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä