Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista menee eduskunnan lähetekeskusteluun torstaina 20.2. Sieltä se ohjataan lakivaliokunnan käsiteltäväksi. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa tasa-arvoista avioliittolakia ei vielä ole.
Eduskunnan puhemiesten suositusten mukaan valiokunta kutsuu aloitteen tekijät ja mahdollisia muita asiantuntijoita kuultavaksi. Siitä ei vielä ole tietoa, tuleeko kuuleminen olemaan julkinen vai ei. Myös asioiden etenemisen aikataulu on avoin.
– Koska aloite ei ole vielä valiokuntaan saapunut, emme ole käyneet siitä mitään keskusteluja. Puhemiesten ohjeistuksen mukaan kansalaisaloitteen tekijöille tulee ilmoittaa kuuden kuukauden kuluessa asian valiokuntaan saapumisesta, mihin toimenpiteisiin aloitteen suhteen ryhdytään, sanoo valiokuntaneuvos Marja Tuokila.
Jos valiokunta niin päättää, asia etenee kahteen eduskuntakäsittelyyn. Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakimuutoksen sisällöstä ja toisessa käsittelyssä äänestetään sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Rekisteröity suhde muuttuisi ilmoituksella avioliitoksi
Tasa-arvoinen avioliittolaki takaisi jokaiselle oikeuden mennä avioliittoon riippumatta puolison sukupuolesta. Laki mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien pariskuntien adoptio-oikeuden ja helpottaisi yhteisen sukunimen saamista. Jo nyt yksinäinen ihminen voi adoptoida lapsen sukupuolisesta suuntautuneisuudesta riippumatta.
Kannatusilmoituksia kansalaisaloitteelle kerättiin viime syyskuuhun asti, ja aloite luovutettiin eduskunnan puhemiehelle joulukuussa. Väestörekisterikeskuksen tarkistamia allekirjoituksia kertyi 166 851 kappaletta. Jo 50 000 nimeä olisi riittänyt siihen, että eduskunnan on käsiteltävä aloite.
Jos laki hyväksyttäisiin esitetyn kaltaisena, rekisteröidyn parisuhteen solmineilla olisi mahdollisuus muuttaa rekisteröity suhteensa avioliitoksi yhteisellä ilmoituksella maistraattiin. Rekisteröity parisuhde muuttuisi avioliitoksi ilmoituksen perillesaapumispäivänä.
Kirkon vihkikäytännön muutos on kirkolliskokouksen käsissä
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kertoo, että kirkko seuraa asian kehittymistä tarkkaan. Kirkon kannanotoissa korostetaan, että homoseksuaalisten ihmisten ihmisoikeuksia on kunnioitettava, eikä ketään tule syrjiä sukupuolisen suuntautuneisuutensa vuoksi.
Kirkkohallituksen täysistunnon (2010) mukaan kirkko kuitenkin kannattaa historiallisista, kulttuurisista ja teologisista syistä avioliittolain säilyttämistä nykyisellään. Rekisteröidyn parisuhteen oikeudellisen aseman parantaminen tulisi hoitaa rekisteröityä parisuhdetta koskevaa lakia täsmentämällä.
Kansalaisaloitteessa ei vaadita kirkkoa muuttamaan vihkikäytäntöään. Jos muutoksia haluttaisiin kirkossa tehdä, ne tekisi kirkolliskokous. Avioliittokäsityksen ja vihkikäytännön muutos edellyttäisi Kirkollisten toimitusten kirjan muuttamista, joka tapahtuu kirkolliskokouksen ¾ määräenemmistöpäätöksellä.
– Jos avioliittolain muutos hyväksytään, kirkon nykykäytäntö avioliittoon vihkimisen suhteen siis käsittääkseni jatkuu entisellään, ellei kirkolliskokous nimenomaisesti toisin päätä, Keskitalo sanoo.
”Kompromissihakuinen keskustelu tulee väärinymmärretyksi”
Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen toteaa, että jos lakivalmistelu oikeasti alkaa, oikeusministeriö pyytää varmasti kirkolta yhtenä tahona lausunnon asiasta.
– Tämän lausunnon antaisi todennäköisesti kirkkohallituksen täysistunto. Jos laki sitten hyväksyttäisiin, pallo siirtyisi kirkolliskokoukselle. Kuka tahansa kokousedustaja voi tehdä aloitteen joko perinteiseen avioliittokäsitykseen pitäytymisen puolesta tai avioliittokäsityksen muuttamisen puolesta, Komulainen sanoo.
Mikäli asia nostettaisiin kirkolliskokouksen esityslistalle, prosessissa pyydettäisiin todennäköisesti piispainkokoukselta opillista lausuntoa asiasta.
– Käytännössä asia tulisi siinä vaiheessa piispainkokouksen kansliaan valmisteltavaksi. Aihe on aika vaikea. Tuntuu siltä, että kompromissihakuinen keskustelu tästä teemasta tulee hyvin usein väärinymmärretyksi, Komulainen toteaa.
Lue lakimuotoon kirjoitettu kansalaisaloite täältä
Ilmoita asiavirheestä