Vuodesta 1986 käytössä olleeseen virsikirjaan on tulossa suomenkielinen ja ruotsinkielinen lisävihko. Lisävihkojen tehtävänä on tuottaa uutta virsimateriaalia käytössä oleviin virsikirjoihin.
Suomenkielisessä lisävihkossa suurelle yleisölle tunnettuja lauluja ovat muun muassa Amazing Grace (Oi ihmeellistä armoa) ja Cat Stevensin (nyk. Yousuf islam) tutuksi tekemä Morning has broken (Aamu on tullut) sekä paljon laulettu, mutta virsikirjan ulkopuolella olevan Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Lisävihkoehdotuksien virsille leimaa antavaa on niiden monipuolisuus.
– Yksi lisävihkon tavoitteista on löytää uudenlaisia virsiä mukaan. Tuoreempia nimiä virsiympyröissä edustavat laulaja, lauluntekijä Laura Sippola ja saksofonisti Joonatan Rautio sekä sanottaja, ääninäyttelijä Markus Bäckman, joiden tuotantoa on ehdotettu mukaan, virsikirjan lisävihkoja valmistelevan työryhmän sihteeri Samuli Koivuranta kertoo.
Monikielisyyttä lisää
Lisävihkoihin tulee runsaasti mukaan myös monikielisiä virsiä. Molemmissa lisävihkoissa on käytetty yhteensä 26 kieltä. Monikielisyys tarkoittaa, että virsi on lisävihkossa eri kielillä, jolloin sitä on mahdollista laulaa tilanteessa, jossa paikalla on eri kieliryhmien edustajia. Monikielisyyttä edustavat muun muassa virret, joita on saamen, viron, ruotsin, saksan, englannin, venäjän, arabian ja heprean kielellä.
– Erikoisimpia mukaan valittuja lauluja ovat erilaiset muiden maanosien laulut. Toisaalta kansainvälisesti paljon virsinä käytetyt Taizé- ja Iona-yhteisöjen laulut ovat meikäläisissä ympyröissä uusia tuttavuuksia, sanoo Koivuranta.
Koivurannan mukaan lisävihkojen avulla voi kokeilla virren erilaisia mahdollisuuksia ja tuoda esiin puuttuvia tai vähän esillä olleita aihepiirejä virsivalikoimaan.
– Pyrkimyksenä on tavoittaa myös niitä elämän- ja uskonkokemuksia, joita perinteinen virsirunous ei ole tarpeeksi huomioinut. Lisävihkoehdotukset ottavat entistä paremmin huomioon seurakuntalaisten elämänkokemusten moninaisuuden. Ottaessaan huomioon erilaisuuden ne rakentavat tietä kohti yhteistä jumalanpalvelusta, palvelua ja lähetystä.
Suomenkielinen lisävihkoehdotus sisältää 80 virttä ja ruotsinkielinen 150 virttä. Erot määrissä johtuvat siitä, että ruotsinkielinen virsikirja on ennestään suomenkielistä suppeampi. Myös erityisesti lasten ja nuorten virsien tarve on ruotsinkielisellä puolella suurempi.
Kirkollis kokous päättää sisällöstä
Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi ehdotuksen virsikirjan lisävihkosta 11.11.2014. Esitys lähetetään kirkolliskokouksen päätettäväksi. Tavoitteena on, että marraskuun 2015 kirkolliskokous päättäisi lisävihkojen hyväksymisestä. Tällöin lisävihkot olisi mahdollisuus saada seurakuntien käyttöön vuoden 2016 loppupuolella.
Suomen lisävihkotyö asettuu sarjaan monia kansainvälisiä virsiuudistuksia. Viimeisimmät uudistukset Norjassa (2013), Hollannissa (2013), Saksassa (2013) ja Islannissa (lisävihko 2014) ovat olleet antamassa suuntaa myös suomalaiselle virsien uudistamiselle.
Katso lista uusista virsistä
Juttu perustuu Kirkon tiedotuskeskukseen uutiseen
Ilmoita asiavirheestä