Kun Jumala alkoi luoda puita, enkelit pyysivät, että Jumala tekisi myös sellaisia puita, jotka elävät tosi vanhoiksi.
– Miksi?
– Olisi mukava löytää tuttuja puita kun käymme sadan vuoden välein tarkastuskäynneillä maan pinnalla.
– Ymmärrettävä toive, sanoi Jumala ja päätti luoda tammen.
Puusta tuli hieno ja ihmiset alkoivat liittää siihen kaikenlaisia uskonnollisia ja mytologisia ajatuksia, ikään kuin he olisivat aavistaneet, että silloin tällöin enkelit saattavat istahtaa vanhan puun oksille tarkkailemaan maailmanmenoa.
Tammilajeja on maailmassa noin 400. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena vain metsätammi (Quercus robur). Sen levinneisyys kattaa vain lounaisen osan Suomea, niin sanotun tammivyöhykkeen, joka ulottuu Ahvenanmaan lisäksi suunnilleen Porvoosta hieman Turun pohjoispuolelle. Piha- ja puistopuuna tammi kasvaa vielä Keski-Suomessa.
Tammi on Suomessa muinaisjäänne ajalta, jolloin ilmasto oli lämpimämpi. Ilmaston kylmeneminen ja kuusen leviäminen ovat ajaneet tammimetsiköt ahtaalle. Lisäksi ihmiset ovat aktiivisesti hyödyntäneet tammea muun muassa laivanrakennuksessa.
Mutta jos ilmasto lämpenee, kuten ilmastonmuutoksen yhteydessä ennustetaan, tammi saattaa levittäytyä Oulun korkeudelle saakka.
Tammi kasvaa parhaiten runsasravinteisessa, savensekaisessa lehtomaassa. Närhi on tärkeä tammenterhojen levittäjä ja puun kasvualueen laajentaja.
Tammi kasvaa poikkeuksellisen vanhaksi, jopa 1000-vuotiaaksi. Sahatavarana tammi on arvokas, erityisesti sen tumma ja raskas sydänpuu.
Vanha, jykevä tammi herättää mielihyvää ja tunteita: kiitollisuutta Luojaa, luontoa ja menneitä sukupolvia kohtaan. Tammen juurella monelle nousee kuin vahingossa rukous mieleen.
Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.
Ilmoita asiavirheestä